Herätys! Haluatko sinä, että vuoden 2023 alussa 526 600 pirkanmaalaisen sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaava Pirkanmaan hyvinvointialue rakentaa toimintansa vasemmistolaisten arvojen varaan? Hallintotieteiden maisteri Mikko Aaltonen Pirkanmaan Vasemmistosta teroittaa, että ensi tammikuussa valittava ensimmäinen 79-jäseninen aluevaltuusto paaluttaa asukasmäärältään maamme suurimman hyvinvointialueen arjen. Hän muistuttaa, että poliittisilla puolueilla on perustavanlaatuisia eroja, vaikka elämmekin konsensusyhteiskunnassa. Vasemmistoliittolaiset tavoittelevat aluevaaleissa kymmentä paikkaa. Heidän aluevaaliohjelmansa korostaa palveluiden laatua, kattavuutta sekä tasa-arvoisuutta, henkilöstön työhyvinvointia sekä riittävyyttä ja hyvinvointialueen vahvaa demokratiaa.
Pirkanmaan Vasemmisto tähtää kymmeneen aluevaltuustopaikkaan ensi tammikuussa käytävissä ensimmäisissä aluevaaleissa, joissa valitaan 79 aluevaltuutettua. Piirijärjestö on asettanut tavoitteekseen, että Vasemmistoliitto kerää aluevaalissa korkeamman kannatuksen kuin puolueen valtakunnallinen kannatus (8,6 prosenttia) tällä hetkellä on. Vasemmisto lähtee vaaleihin täydellä eli 98 ehdokkaan listalla.
Tasa-arvoiset hyvinvointipalvelut kaikille pirkanmaalaisille -aluevaaliohjelma saa viimeisen silauksensa näinä päivinä. Pirkanmaan hyvinvointialueen poliittisessa seurantaryhmässä oleva Vasemmistoliiton tamperelainen kaupunginvaltuutettu Mikko Aaltonen iloitsee siitä, että puolueen pirkanmaalainen väki on osallistunut kiitettävän aktiivisesti vaaliohjelman sanoittamiseen. Siinä näkyy puoluelaisten merkityksellisiksi kokemat asiat. Hänen mielestänsä puolueen aluevaaliteemat ovat kirkkaat ja tuiki ajankohtaiset.
– Hyvä aluevaalislogan olisi kultaa arvokkaampi. Ongelmana on ollut se, että julkinen keskustelumme on painottunut soten hallintorakenteisiin. Asian ydin on terveydessä ja hyvinvoinnissa. Kansalaisille on kerrottava konkreettisesti palveluiden sisällöistä ja niiden toteutustavoista. Hyvinvointiyhteiskuntamme on ison mahdollisuuden äärellä. Pirkanmaan hyvinvointialueen pitää antaa maakuntalaisille palvelulupaus, ja siitä kiinni pitäminen konkretisoi soten onnistumisen.
– Palvelukärjessämme nostamme päivänvaloon korkeatasoiset, kattavat sekä tasa-arvoiset palvelut. Palveluiden on täytettävä nämä kriteerit uudistuksen jälkeen. Vastustamme palveluiden keskittämistä. Palvelujen hajauttaminen on meidän mallimme.
Aaltonen sanoo, että jokaisessa Pirkanmaan hyvinvointialueen (maakunnan) kunnassa on oltava jonkinlainen sote-palvelupiste.
– Toisena kärkenämme on sote-henkilöstön riittävyyden ja sen työolojen kohentaminen. Keinoina ovat palkkaus, koulutus sekä työhyvinvoinnin parantaminen.
Aaltosen mielestä nykyaikaiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon ei sovi armeijasta, poliisista tai palokunnista tuttu hierarkkinen johtamiskulttuuri. Pirkanmaan hyvinvointialueella tulee olemaan noin 18 000 työntekijää. Aaltosen mielestä aluevaltuuston on huolehdittava siitä, että esimiestehtävissä olevilla henkilöillä on riittävät taidot. Hänen mukaansa myös työnteon joustavuus on huomioita kunnolla. Pirkanmaalla on paljon koulutettuja hoitajia, jotka voisivat tehdä esimerkiksi työtä osa-aikaisesti.
Aaltonen teroittaa, että hoivahenkilöstön palkkaus on hoidettava määrätietoisesti vihdoinkin kuntoon. Hänen mukaansa Pirkanmaan hyvinvointialueella ei voida ajatella niin, että ammattilaiset ovat kutsumustehtävissään, joten heille ei tarvitsisi maksaa 2020-luvun mukaista palkkaa. Aaltonen varoittaa yhteiskuntaa ajamasta itseään ahdistavaan nurkkaan. Koko yhteiskunnan on muutettava suhtautumistaan maahanmuuttajiin nykyistä myönteisemmäksi, jotta heidän työpanoksensa saadaan käyttöön. Hän kiteyttää, jos ei ole tekijöitä, ei ole palvelujakaan.
– Kolmantena kärkenämme on demokratian toteutuminen hyvinvointialueella. Sen on taattava, että ihmisten ääni kuuluu oikeasti. Hyvinvointialue koostuu 23 kunnasta. Niistä pienimpienkin tarpeiden ja toiveiden on tultava noteeratuiksi. Erityisesti on huolehdittava siitä, että lasten, nuorten ja vanhusten tarpeet tunnistetaan ja niihin vastataan.
Aaltonen painottaa, että jokaisen aluevaltuutetun on nähtävä koko Pirkanmaan hyvinvointialue ja toimittava kokonaisuuden parhaaksi.
– En usko, että pirkanmaalaisille esitellään minkäänlaista hyvinvointialueen toimipaikkakarttaa ennen vaaleja. Sellaisesta voi olla harjoitelmia jossakin, mutta tästä mielenkiintoisesta kartasta päättää nimenomaan aluevaltuusto.
Perusta luodaan ensimmäisellä kaudella
Pirkanmaan hyvinvointialue starttaa 1. tammikuuta vuonna 2023. Aluevaltuusto aloittaa historiallisen ja hyvin mittavan urakkansa ensi vuoden maaliskuussa. Vaalit järjestetään tammikuussa.
Mikko Aaltonen herättää pirkanmaalaisia tiedostamaan sen, että ensimmäinen aluevaltuusto on paljon vartijana tulevan Pirkanmaan hyvinvointialueen toiminnan muovautumisessa. Hän teroittaa, ettei valtiovalta anna valmista mallia, jota 21 hyvinvointialuetta alkaisi toteuttaa.
– Vaikka Suomi on konsensusvaltio, päätöksenteosta vastaavilla poliittisilla puolueilla on merkittäviä eroja. Hyvinvointialueen suuri haaste on siinä, kuka loppujen lopuksi tarvittavat palvelut toteuttaa. Laki sanoo, että hyvinvointialue vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä alueellaan ja on järjestämisvastuussa asukkaidensa sosiaali- ja terveydenhuollosta. Selvää on, että tarvitsemme myös yksityistä sektoria ja järjestöjä.
Aaltosen mukaan surullisen monet esimerkit osoittavat, miten yksityiset päiväkodit ja ikäihmisten hoivakodit ovat epäonnistuneet tehtävissään ja päätyneet lopulta yhteiskunnan korjattaviksi ja huostaan.
– Näiden opit on otettava todeksi hyvinvointialueen palvelukokonaisuutta toteutettaessa.
Sosiaalipalveluja ei saa unohtaa
Mikko Aaltonen muistuttaa, ettei sotesta puhuttaessa saa unohtaa asian toista iso osa-aluetta eli sosiaalihuoltoa.
– Lisäksi on pidettävä tiukasti mielessä, että hyvinvointialue vastaa myös pelastustoimesta.
Aaltonen sanoo, että suomalaisia on juoksutettu turhaan luukulta luukulle. Näin ollen ennaltaehkäisevä apu ei ole kohdannut parhaalla mahdollisella tavalla sitä tarvitsevia. Avun ja palvelujen kohtaamattomuus eivät ole johtaneet millään mittarilla mitattuna asiakkaan kannalta parhaimpaan lopputulokseen.
– Sosiaalipalvelujen saattaminen terveydenhuollon palvelujen yhteyteen on parasta, mitä sote-uudistus tuo arkeen. Ihminen tulee oikeasti kohdatuksi ja autetuksi yhdessä paikassa. Monta kertaa on niin, että terveydelliset vaivat juontavat juurensa sosiaalisiin ongelmiin. Uudenlaisella palvelumallilla vastataan nimenomaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan koko elämänhallinnan tarpeisiin. Eri palvelujen väliset raja-aidat kaadetaan.
Sote-uudistus ei ole valmis
Mikko Aaltonen herättelee pirkanmaalaisia, ettei sote-uudistus eikä Pirkanmaan hyvinvointialue ole valmis 1. tammikuuta 2023.
– Ensi tammikuussa valittavan Pirkanmaan aluevaltuuston ja Pirkanmaan hyvinvointialueen johdon on huolehdittava siitä, että iso aparaatti reagoi nopeasti kipukohtiin ja ongelmiin.
Aaltonen on vakuuttunut siitä, että 23 hyvinvointialuetta on aivan liian suuri määrä. Hän uskoo, että jo syntyhetkellään maamme suurin Pirkanmaan hyvinvointialue tulee kiinnostamaan joitakin naapureina olevia pieniä hyvinvointialueita.
– Kun aika rientää, maassamme on varmasti viisi tai kuusi hyvinvointialuetta.
MATTI PULKKINEN
