Pirkko Nord: Tunteita ei saa sekoittaa seurakunnan päätöksenteon motiiviksi – Varat eivät riitä loputtomiin pitämään huonokuntoisia kiinteistöjä käytössä

Profile Image of Lukijalta

Mitä tarkoittaa 14.11. pidettävien jumalanpalveluksien Valvomisen teksti Valvokaa luottamushenkilön näkökulmasta katsottuna?  Meidän tulee seurata ja tehdä päätöksiä seurakunnan ja seurakuntalaisten parhaaksi.

Koko ajan tehdään seurakunnassa uudistuksia, työstetään henkilöstö- ja kiinteistöstrategiaa ja unohtamatta Akaan seurakunnan strategiaa seuraavaksi viideksi vuodeksi toteutettavaksi. Seurakunnassa ei ole työntekijöitä lomautettu koronaan tai taloudellisiin syihin vedoten.

Strategian päätavoite on pitää kirkkojen Ovet Auki Ulospäin. Ovet auki tarkoittaa, että kehitetään muun muassa jumalanpalveluselämää lähemmäksi ihmistä siten, että se huokuu inhimillistä lämpöä ja hengellistä syvyyttä. Ihmisarvoa puolustetaan sanoin ja teoin. Henkilökunta sitoutetaan noudattamaan strategiassa sovittuja menettelytapoja työssään, koska he ovat keskeisellä paikalla muutosta tehtäessä.

Ilman henkilökunnan antamaa työpanosta ei strategia toteudu. Myös seurakunnassa toimivat vapaaehtoiset henkilöt täytyy sitouttaa noudattamaan kirkkovaltuustossa hyväksyttyä ovet auki ulospäin suuntautuvaa strategiaa.

Kirkkoneuvostossa päätettiin jumalanpalvelusten alkamisajoista ensi vuodeksi. Päätettiin, että yhdessä kirkossa jumalanpalvelus alkaa kello 10, toisessa kello 18 ja kolmannessa sitä ei pidetä ollenkaan. Miksi näin kirkkoneuvostossa päätettiin, perusteluiksi sanottiin, että pappeja ei riitä joka kirkkoon kello kymmeneksi jumalanpalvelusta pitämään.

Tästä kirkkoneuvoston päätöksestä eivät kaikki seurakuntalaiset pitäneet. Päätöksestä syntynyt seurakuntalaisten tyytymättömyys on aivan ymmärrettävää, sillä kirkot ovat seurakuntalaisia varten, ainakin niin sanotaan. Mielestäni luottamushenkilöiden tulee tarkastella tehtyä kirkkoneuvoston päätöstä uudelleen siitä näkökulmasta, miten se palvelee ja täyttää ja ottaa huomioon seurakuntalaisten hengelliset tarpeet.

Seurakunnan kiinteistöstrategiassa luottamushenkilöt joutuvat miettimään, mitä kiinteistöjä todella tarvitsemme ja mistä joudumme luopumaan. Se ei ole helppo tehtävä. Emme tiedä tarpeeksi hyvin, mitä kaikkia kiinteistöjä käytetään seurakunnassamme keskeisten seurakunnallisten toimintojen ylläpitämiseen, eikä ole tarpeeksi selvitetty, mitkä kiinteistöt eivät vastaa nykyajan vaatimuksia. Tunteet näyttelevät suurta osaa päätöksenteossa, vaikka ei niitä saa sekoittaa päätöksen teon motiiviksi.

Pitää miettiä, kuinka voimme lisätä seurakunnan toimivien tilojen tehokasta käyttöä. Huonot kiinteistöt lisäävät taloudellista korjausvelkaa, eivätkä seurakunnan varat riitä loputtomiin pitämään huonokuntoisia kiinteistöjä käytössä.

Henkilöstöstrategiassa joudutaan miettimään, miten tehtävät asetetaan tärkeysjärjestykseen. Seurakunnan työntekijät ovat työssään seurakunnan käytännön työn voimavara, joten heidän sijoittumisensa oikeaan työtehtävään huomioiden heidän ammattitaitonsa on tärkeää.

Muutoksessa pitää huomioida, mitä tapahtuu ympärillämme olevassa yhteiskunnassa. Kirkko ei voi kulkea yhteiskunnan muutoksessa perässä, vaan sen tulee huomioida yhteiskunnan muutokset etupainotteisesti. Seurakunnat ovat siirtymässä entistä enemmän vapaaehtoistyön käyttämiseen, koska se on voimavara seurakunnille. Vapaaehtoisten seurakuntalaisten työpanos on huomioitava seurakunnan hallinnossa erittäin korkealla asteikolla.

Psalmi 119: 105 Sinun sanasi on lamppu joka valaisee askeleeni, Se on valo minun matkallani.

 

Pirkko Nord

Kirjoittaja on Akaan seurakunnan kirkkoneuvoston ja kirkkovaltuuston jäsen