Kaksi asiaa saa Lounaspirtin Kirsi Turusen sekoamaan metsässä – Ammattilainen kertoo sienivinkit, joilla et voi epäonnistua

Kirsi Turunen käy poimimassa puolukat Lapissa. Kuva: Kirsi Turusen arkisto

Lounaspirtin yrittäjäsiskoksiin kuuluva Kirsi Turunen tunnustaa olevansa intohimoinen sienestäjä ja vielä intohimoisempi marjastaja varsinkin, kun sato on runsas. Turunen arvioi keränneensä tänä syksynä 120–150 litraa puolukoita.

– Siihenkin hommaan sekoaa, ihan kuin niitä ei raaskisi jättää metsään, hän nauraa.

Puolukat Turunen on viimeiset 30 vuotta käynyt poimimassa Lapissa.

– Tänä vuonna puolukkaa ei ollut siellä ihan niin hyvin kuin joinain vuosina, mutta hauskaa oli, kun ei tarvinnut miettiä hirvikärpäsiä ja ruska oli parhaimmillaan. Marjastus meni rentoilun puolelle, työnä en ajattele sitä millään lailla, Turunen kertoo.

Turunen kerää marjoja ja sieniä paitsi itselleen myös pitopalvelun ja lounaskahvilan tarpeisiin, kuten tekevät myös Lounaspirttiä Turusen kanssa pyörittävät Tiina Alfthan ja Minna Pohjola.

Pulmupuolukat säilyttävät värinsä

Puolukat säilötään pakkaseen survottuna ja kokonaisina. Myös Pulmupuolukka on havaittu käyttökelpoiseksi ja hyvin värinsä säilyttäväksi vaihtoehdoksi.

–  Puolukat survaistaan vähän, ja joukkoon lisätään paketti Pulmu-palasokeria. Puolukoita sekoitellaan huoneenlämmössä, kunnes sokerit sulavat, jonka jälkeen puolukat purkitetaan. Ne säilyvät hyvässä kylmiössä muutaman viikon ja pidempään pakkasessa, Turunen kertoo.

Lastenlapset mukaan sienimetsään

Turunen on sienestäjä, joka kerää tutuimpia perussieniä, kantarelleja, tatteja, karvarouskuja ja suppilovahveroita.

– En ole mikään hifistelijä, joka maistelisi erilaisia sieniä. Sienestys on perustarpeen mukaista paitsi, että joskus into menee reippaasti yli tarpeen.

Tänä syksynä Turunen on hämmästellyt hyvää tattisatoa, vaikka kesä oli kuiva.

– Näin hyvää tattivuotta ei ole ollut varmaan kymmeneen vuoteen.

Turusen sienimaastot ovat Kalvolassa ja Sääksmäen Saarioispuolella, josta Turunen on lähtöisin. Seitsemän lapsen isoäiti on saanut metsään mukaan myös jälkikasvunsa.

– Yksi tärkeä pointti on saada lastenlapset mukaan, jotta he oppisivat liikkumaan luonnossa. He ovatkin ihan innokkaita. Samalla ollaan myös pois kännyköiltä.

Sieniruuista Turusen suosikkeja ovat keitot ja muhennokset sekä perinteinen sienisalaatti.

– Kerman, sipulin, mustapippurin ja suolan avulla ne saa onnistumaan. Tattirisotto vaatii tietysti valkoviiniä.

Kirsi Turunen on sienestäjä, joka kerää tuttuja perussieniä, kantarelleja, tatteja, karvarouskuja ja suppilovahveroita. Kuva: Tarja Antola

 Kolme käärmeenpuremaa

Turunen ei ole koskaan eksynyt metsässä mutta joskus pois löytäminen on vaatinut vähän ylimääräistä kävelyä. Marjareissulla pohjoisessa hän on nähnyt tuoreen karhunjätöksen mutta ei kontiota. Sen sijaan vastaan on tullut hirviä, peuroja, metsoja ja teeriä.

Turunen on joutunut marjareissuilla kolme kertaa käärmeen puremaksi. Kerran käärme puri polvitaipeeseen, kun Turunen poimi vadelmia ojanpientareessa. Kahdesti käärmeenpurema on vaatinut sairaalahoitoa.

Turuselle luonnossa liikkuminen on tapa rentoutua. Parhaiten se tapahtuu vattupuskassa.

– Vadelma on idioottivarma marja, jota löytyy hakkuuaukeilta aina, oli märkä tai kuiva kesä, Turunen sanoo.

Kirsi Turunen kerää yrittäjäsiskojensa kanssa sieniä ja marjoja myös Lounaspirtin tarpeisiin. Sieniä on tarjolla myös kuivattuna. Kuva: Tarja Antola