EU-säännösten mukaan kaukovalaisimien, jotka voidaan kytkeä päälle samanaikaisesti, suurin yhteinen kytkettävissä oleva voimakkuus saa olla enintään 430 000 cd. Tätä lukua vastaava vertailuarvo on sata, ja vertailuarvon englanninkielisestä nimestä juontuu yleiskieleen ilmaisu referenssiluku.
Oman auton referenssiluvun määrittäminen on suhteellisen helppoa. Suurin yhteinen kytkettävissä oleva voimakkuus määritetään laskemalla yhteen valaisimiin merkityt vertailumerkit, erityisasiantuntija Timo Kärkkäinen Liikenne- ja viestintävirasto Traficomista kertoo.
– Luku löytyy valaisimien hyväksyntämerkinnästä, niin sanotusta E-hyväksyntämerkinnästä. Sen tunnistaa isosta E-kirjaimesta ympyrän keskellä. Sen vieressä on vertailumerkki, joko lasissa tai sitten muoviosissa, jossain kohtaa umpiota. Vertailumerkki on erillinen numero välillä 5-50, esimerkiksi 17,5, Kärkkäinen kertoo.
Jos autossa on alkuperäiset valot, voi tieto löytyä myös käyttäjän käsikirjasta. Kun harkitsee lisävalojen ostamista, kannattaa etsiä sama tieto myös lisävalosta.
– Myös varaosina myytävissä valaisimista tieto löytyy samaan tapaan, jos ne ovat hyväksyttyjä. Monissa myyntipakkauksissa on myös tietoa. Jos valoja ostaa nettikaupoista, on hyvä varmistaa, että tuotetietoja on saatavilla sivustoilla. Jos tilaa valot muualta kuin Euroopasta, on iso riski, että valoilla ei ole hyväksyntää, Kärkkäinen varoittaa.
Jos valmistaja ei ole hankkinut hyväksyntää, on hyvin todennäköistä, että valaisin ei täyttäisi hyväksyntävaatimusta.
– Kaikilla markkinoilla sitä ei edellytetä, myöskään työkoneisiin myytäviä valoja ei ehkä ole E-hyväksytty. Työvalaisimena niitä voi silti käyttää, mutta ne eivät ole tieliikennekelpoisia. Silloin jää viime kädessä ostajan vastuulle, mihin valon asentaa. Esimerkiksi maastoajoharrastukseen jokin valo voi sopia aivan hyvin, vaikka se tieliikenteessä olisikin laiton.
Vertailumerkit lasketaan yhteen
Löydetyt vertailumerkit lasketaan siis yhteen ja samaan aikaan palavien, auton alkuperäisten ja lisävarusteena asennettujen valojen yhteenlaskettu arvo saa olla korkeintaan sata.
– Jos ostaa kahdet kirkkaimmat mahdolliset lisävalot, voi referenssiluku olla molemmissa 50. Nekin voi vielä asentaa, kunhan kytkentä tehdään niin, että kaikki alkuperäiset valot sammuvat, kun lisävalot kytketään päälle, Kärkkäinen opastaa.
Tuskin tapahtuu vahingossa
Uusien autojen valot kehittyvät jatkuvasti tehokkaammiksi. Näin referenssiluku sata on yhä helpompi ylittää. Kärkkäinen ei kuitenkaan usko, että kovin moni voisi asentaa tietämättään autoonsa laittomat valot.
– Jos asennuksesta aikoo selviytyä itse, pitää kaivaa auton valoista aika paljonkin tietoa. Jos ottaa asiasta selvää niin paljon, että osaa asentaa valot oikein, törmää todennäköisesti myös tietoon referensseistä, Kärkkäinen arvelee.
Uusien autojen kohdalla tarkkana
Jos autoilijan vanhassa autossa auton alkuperäisten kaukovalojen referenssiluku on ollut vaikkapa 20, on niiden yhteenlaskettu referenssiluku siis ollut 40. Jos hän on hankkinut lisävaloparin, jonka referenssiluku on ollut 30, on lisävalojen yhteenlaskettu referenssiluku ollut 60 ja on siis päästy korkeimpaan säännösten sallimaan referenssilukuun 100.
– Sellainen yhdistelmä on saanut palaa yhtä aikaa. Jos seuraavassa autossa onkin kirkkaammat alkuperäiset valot ja vanhat lisävalot siirretään uuteen autoon, se pitääkin tehdä niin että lisävalot ja alkuperäiset valot eivät mene yhtä aikaa päälle. Referenssiluku pitää aina tarkistaa, jos siirtää vanhat valot uuteen autoon.
Haittana häikäisy
Liian korkea referenssiluku tarkoittaa liikaa valoa ja sen ilmeinen haitta sekä toisille tienkäyttäjille että kuljettajalle itselleen on häikäisy.
– Selkeästi häikäisy on ongelma vastaantulijoille. Kuljettajalle itselleen ongelma tulee siitä, että näkökyky ei sopeudu hetkessä. Jos joutuu vaihtamaan liian kirkkailta valoilta lähivaloille, kontrasti on niin iso, ettei näkökyky sopeudu hetkessä. On siis selkeä turvallisuussyy, miksi säädöstä kannattaa noudattaa.
Huomataan katsastuksessa
Valaisinten tarkistaminen kuuluu katsastuksen arvosteluperusteisiin. Yksi tarkastuskohde on referenssiluku.
– Katsastuksessa se pitäisi tarkistaa ja vähintään korjauskehotus pitäisi tulla, jos luku on liian iso. Jos ei löydy isompia vikoja, annetaan aikarajallinen korjauskehotus. Jälkitarkastusta ei määrätä, Kärkkäinen kertoo.
– Toki myös poliisi tekee normaalia liikennevalvontaa ja tienvarsitarkastuksia, joissa voi olla katsastusinsinööri teknisenä asiantuntijana. Pääsääntöisesti ne kohdistetaan raskaaseen liikenteeseen. Poliisi valvoo kuitenkin kaikkea liikennettä ja kyllä referenssiluvutkin on sen yhteydessä mahdollista tarkastaa. Lisävalot kannattaa asennuttaa ammattiliikkeessä, jotta asennus tulee tehtyä varmasti oikein, Kärkkäinen kannustaa.
