Pentti Hytönen syntyi Kirvussa 18.4.1930 ja kuoli Kangasalla 91-vuotiaana 3.8.2021.
Yrittäjäperheellä oli Kirvun Helisevä-järveen laskeneessa Kuhajoessa mylly, jossa kyläläiset saivat viljansa jauhoiksi ja sähköä.
Pentin harrastuksiin kuului urheilu ja musiikki. Kesällä juostiin ja hypättiin korkeutta. Talvella hiihdettiin ja hypättiin mäkeä.
Kotona oli harmoni, jolla Pentti veljensä Joukon (tuleva Turun tuomiokirkon kanttori) kanssa opettelivat soittamaan virsiä neliäänisesti. Pentti toimi 1950-luvulla Viialan kanttorinkin sijaisena. Musiikkiharrastus, erityisesti yksinlaulu ja kuorolaulu, jatkui koko elämän ajan.
Pentin lapsuusperhe joutui lähtemään kotiseudultaan kahdesti evakkoon. Tavaravaunussa matkattiin talvisodan jälkeen 1940 ensin Siuroon, josta kirvulaisia lähdettiin iltapimeässä viemään linja-autolla Hämeenkyrön nuorisoseuralle. Sieltä perhe siirtyi Kiikoisiin Alakiikosen taloon. Perhe koki, että Alakiikosen väki halusi tehdä kaiken mahdollisen heidän hyväkseen. Toisen evakkomatkan jälkeen perheen asuinpaikaksi tuli Nokia.
Pentti oli aloittanut oppikouluopinnot Viipurin lyseossa. Lukio-opinnot alkoivat Tampereen II lyseossa. Sodan takia monta kertaa keskeytyneen 3-vuotisen keskikoulun pohjalta lukio-opinnot olivat haastavat.
Lukion liikuntatuntien aikana selvisi Pentin juoksunopeus. Tampereen Pyrintö kutsui pikajuoksijan riveihinsä. Parhaimmillaan 100 metriä taittui aikaan 10,9. Ennen Helsingin olympialaisia Pentti kutsuttiin Vierumäen urheiluopiston harjoitusleirille muiden lahjakkaiden suomalaisten pikajuoksijoiden kanssa. Mukana oli myös tuleva selostajalegenda Paavo Noponen.
Kun Pentti sitten halusi myöhemmin siirtyä kotipaikkakuntansa Nokian urheilijoihin, hän joutui kauppaneuvos, Pyrinnön puheenjohtaja Kalle Kaiharin puhutteluun.
Pentti valmistui ylioppilaaksi Tampereen II lyseosta vuonna 1949. Seuraava vuosi kului Nokia-yhtiön sahan tukkimiehenä. Asevelvollisuuden hän suoritti Tampereen ilmantorjuntapatteristossa Sulkavuoressa ja Vatialassa sekä 17. It.UK:n Santahaminassa. Sotilasarvot ja arvomerkit Pentti kertoi osanneensa jo alle 10-vuotiaana, kun oli kasvanut Karjalassa vahvassa maanpuolustushengessä.
Asevelvollisuuden jälkeen Pentti piti tärkeänä päästä ammattiin mahdollisimman nopeasti. 1950-luvun alussa oli pula pätevistä kansakoulunopettajista. Turun opettajakorkeakoulussa oli alkamassa ylioppilaille tarkoitettu poikkeuskoulutuskurssi, jolla opiskeltaisiin kaksi kesää ja yksi lukuvuosi. Hakuilmoituksen mukaan opettajalta vaadittaisiin myös jonkinlaista musiikintajuamista eikä liikunnallisuuskaan olisi pahasta. Opinnot alkoivat kesällä 1951.
Ensimmäiseksi kouluksi valikoitui kaksiopettajainen Tyrvään Illon kansakoulu, jonka toisena opettajana aloitti vasta valmistunut tuleva vaimo Sirkka. Heidät vihittiin avioliittoon 28.12.1952. Avioliitto kesti lähes 70 vuotta. Lapsia syntyi kolme.
Tyrvään Illossa urheiluharrastus jatkui vielä muutaman vuoden Tyrvään Voiman riveissä. Lisäksi hän sai muun muassa kansakoululautakunnan sihteerin tehtävän. Kesälomien aikana Pentille avautui uusi ulottuvuus, Turun kesäyliopisto, jossa hän opiskeli kasvatusoppia, psykologiaa, sosiologiaa ja sosiaalipolitiikkaa. Tavoitteeksi tuli suorittaa yliopistollinen loppututkinto.
Pentti totesi myöhemmin, että ”Minun tieni on ollut opiskella teologinen loppututkinto ja sen yhteydessä niin monipuolisesti kuin minulle on ollut mahdollista, tutustua Jumalan ilmoitukseen. Teologinen loppututkinto antoi monia mahdollisuuksia elämäntyöhön: edelleen opettajaksi, papiksi, muuhunkin”.
Osoittautui kuitenkin, että Tyrväältä käsin oli vaikea jatkaa opintoja. Näin ollen Pentti ja Sirkka hakivat opettajanpaikat junaradan varrelta ja aloittivat Viialan keskuskoulussa vuonna 1957.
Teologian opinnot Pentti suoritti viimeistä lukuvuotta lukuun ottamatta koulutyön ohessa vuosina 1957–1962. Dogmatiikan professori Osmo Tiililä kysyi laudatur-opintojen yhteydessä, minkä herätysliikkeen vaikutuspiirissä opiskelija on mahdollisesti ollut. Pentti mainitsi evankelisuuden. Tiililä oli sitten todennut, että teidän olisi hyvä perehtyä körttiläisyyteen. Näin herännäisyydestä tuli Pentille toinen läheinen herätysliike.
Piispa Eelis Gulin vihki hänet papiksi 6.6.1962. Kesäksi tuomiokapituli määräsi hänet Lammin vt. kappalaiseksi.
Viialaan suunniteltiin 1960-luvun alussa valtion oppikoulua. Pentti kutsuttiin hoitamaan koulun aloittamisjärjestelyt. Viialan Yhteislyseon toiminta alkoi 1962.
Hyvässä yhteistyössä Viialan keskuskoulun ja kansalaiskoulun johdon kanssa oppikoululle saatiin ensimmäiset luokkatilat keskuskoululta. Alkuvuosien opettajista suuri osa oli keskuskoulun opettajia. Pentti toimi Viialan Yhteislyseon ensimmäisenä rehtorina vuosina 1962–1969. Oma koulurakennus valmistui 1966. Sivutyönään hän toimi Viialan kirkkoherran apuna. Hänellä oli seurakunnassa joka vuosi noin 100 tapahtumaa.
Pentti tuli vedenjakajalle vuonna 1970, jatkaisiko koulussa vai hakisiko avautuvaa Viialan seurakunnan kirkkoherran virkaa. Hän totesi tulonsa seurakuntapapiksi olleen johdatusta. Viialan kirkkoherrana Pentti oli 1970–1973.
Kuriositeettina mainittakoon, että nuorten hengellisen musiikin uranuurtajabändi Pro Fiden soolokitaristi Tuomo Vanhanen kertoo, että Viialan kirkko oli ensimmäinen kirkko, johon he pääsivät soittamaan.
Kiinnostus työstä suuremmassa seurakunnassa sai Pentin hakemaan Kangasalan kirkkoherran virkaa vuonna 1973. Tässä työssä hän pohdiskeli paljon työyhteisön johtamista.
Hän totesi muun muassa, että esimiesasemaa oli ikään kuin pidettävä piilossa, mutta johtajan vastuu on kannettava. Oman hengellisen tulosvastuun hän ymmärsi niin, että työaika- ja muut virkaehtosopimusten määräykset eivät saa estää ottamasta vastaan kulloinkin tarjoutuvaa tehtävää. Ansiottoman palvelijan tunto kai sananpalvelijalle pitääkin jäädä, vaikka parhaansa tunteekin tehneensä.
Ja ihan käytännöllisenä periaatteena: ”Hoida aina se tehtävä ajoissa, joka tietyssä tehtäväketjussa vaikuttaa toisen työsuoritukseen”.
Pentin aikana Kangasalan seurakunnan suurin rakennustyö oli kirkon peruskorjaus 1986–87. Seurakuntalaisiakin kutsuttiin lehti-ilmoituksella suunnittelukokoukseen. Vanhempi väki muisti 1898 korjauksessa tehdyn ”tähtikaton”. Se oli peitetty 1950-luvun saneerauksessa. Yksimielisesti haluttiin saada kirkon tähtikatto uudelleen näkyviin. Urut, kirkon värit ja lattian sähkölämmitys uusittiin. Akustiikkatutkimukset tehtiin. Kirkkoon rakennettiin myös saniteettitilat.
Kangasalan kirkko onkin valittu kesällä 2021 suoritetussa äänestyksessä ylivoimaisesti kaupungin kauneimmaksi rakennukseksi.
Pentti siirtyi eläkkeelle 1992. Hän kertoo eläkkeelle lähdöstään: ”Kun pidin ensimmäisen jumalanpalveluksen Kangasalan kirkossa, käytin messukasukkaa vuodelta 1791 liittyen tunnossani samaan perustaan, jolle ennen sitä kantaneet edeltäjäni olivat julistuksensa asettaneet. Lähtösaarnan jälkeen kävin kukkatervehdyksellä heidän haudoillaan”.
Eläkkeellä Pentin mieluisimpia harrastuksia olivat Kangasalan seurakuntaan ja omaan sukuun liittyvien kirjojen kirjoittaminen sekä aktiivinen liikunta hiihtäen ja pyöräillen.
Pentti kirjoitti omaelämäkertansa Kotikarjalasta opintoihin ja elämäntehtäviin (2010) loppusanoina:
”Erityisen mieluisaa on seurata lasten ja lastenlasten elämää heidän elämänasenteistaan kiitollisena. Me Sirkan kanssa jatkamme 57 vuotta sitten alkanutta yhteiselämäämme Siinä Kaikkein Suurimmassa toivossa.
Saavat nähdä, milloin maalinauha katkeaa”.
Pentti siunattiin Kangasalan kirkon tähtikaton alla ja laskettiin hautaan edeltäjiensä viereen 4.9.2021. Monet sanoivat, että hautajaiset olivat ”Pentin näköiset”.
Erkki Hytönen
Kirjoittaja on Pentti Hytösen poika.
