Kylmäkosken koululla lasketaan matikkaa höyläpenkeissä – Koulunjohtaja Heli Hotti-Paananen kertoo arjesta ahtauden keskellä ja huolehtii jo ensi lukuvuodesta

Kylmäkosken koulussa on ahdasta. Rakennuksessa ei esimerkiksi ole koulunjohtaja Heli Hotti-Paanasen mukaan tilaa kuudelle erilliselle perusopetuksen ryhmälle, vaan koulussa tulee muodostaa aina yksi yhdysluokka. Koulun aulatiloja käytetään kulkemisen lisäksi koulutyöhön ja ruokailemiseen. Kuva: Kea Pesonen.

Elokuussa 2019 käyttöön otetulla Kylmäkosken koululla on ahdasta sen nykyisillä oppilasmäärillä. Rakennus on mitoitettu sadalle oppilaalle, ja koulussa opiskelee tänä lukuvuonna 112 oppilasta.

Oppilasmäärä on koulunjohtaja Heli Hotti-Paanasen arvion mukaan nyt kasvussa, ja laskua on tällä tietoa näkyvissä vasta useamman vuoden päästä.

– Uusi koulu houkuttelee, ja tänä kesänä talot ovat ilmeisesti menneet tosi hyvin kaupaksi täällä Kylmäkoskella, hän lisää.

Koulussa on luokkatilat esiopetuksen ryhmän sekä viiden perusopetusryhmän tarpeisiin. Rakennuksessa ei näin ollen ole tilaa kuudelle erilliselle perusopetuksen ryhmälle, vaan koulussa tulee muodostaa aina yksi yhdysluokka.

Hotti-Paananen sanoo, että rakennukseen on piirretty optiona yksi luokkatila lisää. Tällaisen laajennuksen toteuttaminen olisi koulunjohtajan mielestä paras mahdollinen apu.

Koulunjohtaja Heli Hotti-Paananen kertoo, että oppilasryhmistä suurin osa on ensi lukuvuonna liian suuria yhdysluokan muodostamiseen. Lisätilaa tarvitaan näin ollen viimeistään ensi syksyksi. Kuva: Mikko Peltoniemi.

Yhdysluokka ei ole jatkossa mahdollinen

Ensi lukuvuonna tilanne on Heli Hotti-Paanasen mukaan se, että oppilaat eivät nykyisiin koulun tiloihin mahdu, sillä yhdysluokan muodostaminen ei ole mahdollista.

Hotti-Paananen kertoo, että koulun oppilasryhmistä suurin osa on tuolloin liian suuria yhdysluokan muodostamiseen. Hänen mukaansa Akaassa tavoitellaan ensimmäisen ja toisen vuoden oppilaiden osalta 25 oppilaan kokoisia ja kolmannen vuoden oppilaista alkaen 32 oppilaan kokoisia ryhmiä.

– Jos ryhmiämme lähdettäisiin yhdistämään, koot huitelisivat näidenkin tavoitteiden yli. Meillä on ollut joskus 28 oppilaan yhdysluokka, ja jo siinä tuntui siltä, ettei yhdysluokka oikein aja asiaansa, koulunjohtaja toteaa.

Lisäksi yhdysluokan muodostamisessa on koulunjohtajan mukaan otettava huomioon se, että erityistä tukea koulunkäyntiin tarvitsevilla pidennetyn oppivelvollisuuden oppilailla on oikeus pienempään ryhmäkokoon: heitä saa opettaa korkeintaan 20 oppilaan kokoisessa ryhmässä.

Koska yhdysluokkaa ei voi edellä esitettyjen seikkojen vuoksi jatkossa muodostaa, on koulussa tarvetta myös yhdelle luokanopettajalle.

Teknisen työn luokkaan turvaudutaan

Yhden luokkahuoneen puuttumisen lisäksi ahtautta aiheuttaa se, että koulun luokkatilat ovat kooltaan pieniä, noin 50 neliötä. Se on koulunjohtajan mukaan liian pieni tila etenkin 5.–6. yhdysluokalle, jolla on 25 oppilasta.

Mikäli oppilasryhmää tarvitsee jakaa esimerkiksi puoliksi, turvaudutaan koulussa teknisen työn luokkaan. Koulunjohtaja kuvailee kyseistä luokkaa koulun ainoaksi ”jakotilaksi”.

– Kun aineenopettaja opettaa englantia toiselle puoliskolle omassa luokassa, luokanopettaja opettaa käsityöluokassa osalle matematiikkaa, Hotti-Paananen antaa esimerkin.

Koulunjohtajan mukaan koulun aulatilaa on mahdollista hyödyntää jonkin verran esimerkiksi ryhmätöiden tekoon. Aula on kuitenkin koko koulun väen läpikulkupaikka ja toimii lisäksi ruokalana.

Kylmäkosken kouluun riittää oppilasennusteiden mukaan tulijoita. Kuva on Akaan Seudun Kuljetusyrittäjät ry:n järjestämästä liikenneturvallisuuspäivästä vuodelta 2019. Kuva: Mikko Peltoniemi.

Henkilökunnankin tiloissa on tiivistä

Vaikka kriittisin lisätilantarve kohdistuu oppilaiden luokkatiloihin, on myös henkilökunnan tiloissa paljon käyttäjiä niiden kokoon ja määrään nähden.

Heli Hotti-Paanasen mukaan esimerkiksi erityisopettajan pientä työhuonetta käyttävät erityisopettajan lisäksi koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja ja muut oppilashuollon työntekijät. Koulunjohtajan työhuonekin on välillä muun muassa koulupsykologin käytössä.

Ennen sekä koululääkäri että kouluterveydenhoitaja pystyivät hyödyntämään koulun vieressä sijaitsevan Kylmäkosken terveysaseman tiloja. Nyt kun aseman toiminta päättyi kesällä, myös lääkärin ja terveydenhoitajan toiminta on siirtynyt täysin koululle.

– Tilamme ovat tosi tiiviit ja tosi käytetyt. Ei voi sanoa, että meillä olisi yhtään ylimääräistä tilaa, Hotti-Paananen tiivistää.

Lue myös:

Kylmäkosken koululla on täyttä – Isomman koulun puolesta puhuneet ovat alusta alkaen uskoneet tulijoita riittävän (14.1.2021)

Koulunjohtaja Heli Hotti-Paanasen mukaan Kylmäkosken koulun oppilasennuste näytti tältä 25. elokuuta. Tänä syksynä koulussa aloitti 112 oppilasta, joten oppilasmäärä on lähilukuvuosina kasvussa. Taulukon tiedot: Heli Hotti-Paananen.

Vs. sivistysjohtaja pitää Kylmäkosken tilannetta poikkeuksellisena

Akaan sivistyslautakunta esitti Kylmäkosken koulun laajennuksen valmistelun käynnistämistä tämän vuoden talousarvion työstön yhteydessä lokakuussa 2020. Myöhemmin hallituksessa ja valtuustossa laajennuksen valmistelun käynnistämistä ei kuitenkaan esitetty.

Lopulta budjettiin päätyi kirjaus, jonka mukaan Kylmäkosken koulun määräaikaisen lisätilatarpeen ratkaisua on syytä selvittää koulun vieressä sijaitsevan Kylmäkosken terveysaseman tiloista, kun aseman toiminta päättyy.

Terveysaseman toiminta päättyi 30. heinäkuuta.

Akaan vs. sivistysjohtaja Virve Jämsén vahvistaa, että lisätilan tarve on Kylmäkosken koululla perusteltu ensi syksystä alkaen.

Jämsénin mukaan lisätilojen järjestämiseen liittyvää tarkastelua on käynnistetty jo keväällä ja työ jatkuu nyt syksyllä.

Jämsén sanoo, että vielä ei voi todeta, onko Kylmäkosken terveysaseman tiloja mahdollista ottaa koulun käyttöön. Keväinen tilojen tarkastelu kuitenkin osoitti, että niiden käyttömahdollisuuksien selvittämistä on syytä jatkaa.

– Terveysaseman tilojen käyttömahdollisuuksien tarkempi selvittely käynnistyy konkreettisella tasolla tämän syksyn aikana. Varmasti mietitään siihen myös vaihtoehtoisia ratkaisuja, Jämsén kertoo.

Siihen, miten koulun lisätila järjestetään, vaikuttaa Jämsénin mukaan olennaisesti se, onko tilan tarve luonteeltaan väliaikaista vai pysyvää.

– Toki mietimme ratkaisuja siitä näkökulmasta, miten isoja investointeja on tarkoituksenmukaista tehdä.

Budjettikirjauksessa tilatarvetta luonnehditaan määräaikaiseksi.

Kylmäkosken koulun oppilaiden määrä on tuoreimpien ennusteiden valossa nousussa, ja laskua on näkyvissä mahdollisesti vasta vuoden 2026 paikkeilla.

Jämsén pitää Kylmäkosken oppilasmäärätilannetta poikkeuksellisena.

– Sekä muualla Akaassa että valtakunnallisesti oppilasmäärät ovat alemmista ikäluokista lähteneet pikkuisen tippumaan, mutta Kylmäkoskella on ollut tilanne, että oppilasmäärät ovat pysyneet samana tai olleet jopa hienoisessa nousussa, vs. sivistysjohtaja toteaa.

Lue myös:

Sivistyslautakunnan tahto ei toteutunut – Kaupunginjohtaja pudotti koulun laajennuksen pois budjetista, eikä sitä esitetty kaupunginhallituksessa tai valtuustossa – ”Asiaa kannattaa selvittää maltilla” (29.12.2020)

Tuliterään Kylmäkosken kouluun halutaan laajennus – Perussuomalaispäättäjän mukaan koulun kokoa pienennettiin rakennusvaiheessa virkamiestahon päätöksellä, ja nyt 100 oppilaan koulussa on 110 oppilasta (22.10.2020)

Vs. sivistysjohtaja Virve Jämsén kertoo, että Kylmäkosken terveysaseman tilojen käyttömahdollisuuksien tarkempi selvittely käynnistyy konkreettisella tasolla tämän syksyn aikana. Kuva: Oona Eskeli.