Nahkialanjärven pohjoisrannalla tehtiin arkeologinen inventointi keväällä 2021 yksityisen arkeologisiin tutkimuksiin erikoistuneen yrityksen, Mikroliitti Oy:n, toimesta. Inventointi liittyi alueelle suunniteltuun rakennushankkeeseen. Pirkanmaan maakuntamuseo oli aiemmin antanut asiaa koskevan lausunnon, jossa inventointitarve oli todettu.
– Inventoinnissa Nahkialanjärven pohjoispuolelta löydettiin uusi kiinteä muinaisjäännös, Pennolanmäen rautakautinen asuinpaikka ja/tai kalmisto. Arkeologit löysivät osasta alueelle tekemistään koekuopista rautakautisia saviastiapaloja sekä löytöihin liittyvän kulttuurikerroksen, tutkija Kirsi Luoto Pirkanmaan maakuntamuseosta kertoo.
Inventoinnissa myös paikannettiin Nahkialan historiallinen kylänpaikka. Kylätontin autioitunutta osaa voidaan pitää kiinteänä muinaisjäännöksenä ja sen yhä asuttua osaa muuna kulttuuriperintökohteena.
Kiinteitä muinaisjäännöksiä vain muutama
Rautakautisia löytöjä on tehty Akaasta aiemminkin. Varmuudella kiinteiksi muinaisjäännöksiksi todettuja rautakautisia kohteita on Akaassa kuitenkin vain muutamia, Hallamäen polttokenttäkalmisto Nahkialanjoen lounaisrannalla ja Mainiemen polttokenttäkalmisto Nahkialanjärven länsirannalla.
– Jalantijärven pohjoisrannalla on sijainnut Kärävän rautakautinen hautaröykkiökohde, josta tehdyt löydöt ajoittuivat rautakaudelle, 600-luvulle ajanlaskun alun jälkeen, Luoto lisää.
Edellä mainittujen lisäksi Akaasta tunnetaan joitakin rautakautisia löytöjä, joiden ei ole voitu varmuudella osoittaa liittyvän kiinteään muinaisjäännökseen. Tällaisia löytöjä on tehty muun muassa Kirkkomäeltä Toijalan keskustasta.
– Sieltä on löytynyt keihäänkärki, miekka, viikatteenterä, pronssinen hevosenkenkäsolki ja pronssisen spiraalirannerenkaan katkelmia. Toijalan Saunatieltä on löytynyt keihäänkärki sekä Viialan Varrasniemestä soikea tuluskivi, Luoto luettelee.
Ensimmäinen tunnettu asuinpaikka
Pennolanmäen löydöissä on mielenkiintoista se, että mikäli löydöt liittyvät rautakautiseen asuinpaikkaan, olisi kyseessä ensimmäinen tämän kaltainen kohde Akaasta. Muut Akaan ennestään tunnetut, rautakautiset kiinteät muinaisjäännökset ovat kalmistoja.
– Pennolanmäkeä lähinnä olevat, ennestään tunnetut rautakautiset asuinpaikat sijaitsevat Valkeakosken Päivölässä ja Sääksmäellä, Lempäälän Mottisissa ja Urjalan Laukeelassa, Luoto kertoo.
Historiallisia, 1500-luvun alun maakirjoissa mainittuja ja todennäköisesti keskiaikaan palautuvia kylänpaikkoja sen sijaan tunnetaan Akaasta useita kymmeniä. Osa historiallisista kylänpaikoista on yhä asuttuja. Vain pieni osa sijaitsee alueella, jossa ei ole nykyasutusta.
Osa rautakautisten kohteiden ketjua
Pennolanmäen rautakautinen kohde on osa Nahkialanjokivarren rautakautisten kohteiden ketjua. Löytö todentaa jo entuudestaan tiedettyä tosiasiaa, että keskiaikaan palautuvilla historiallisilla kylänpaikoilla saattaa olla juuret jo rautakaudella.
– Löytö myös osoittaa, että uusia kiinteitä muinaisjäännöksiä on mahdollista löytää yhä näinkin läheltä melko intensiivisesti asutettuja alueita, Luoto toteaa.
Löydöt tuskin yleisön nähtäville
Yleisö tuskin pääsee tutustumaan löytöihin. Pennolanmäen löydöt ovat tällä hetkellä arkeologisen inventoinnin tehneen tahon hallussa.
– Ne puhdistetaan, luetteloidaan ja arkistoidaan Kansallismuseon kokoelmiin. Suunnitelmissa ei tällä hetkellä ole esitellä löytöjä yleisölle, Luoto tietää.
Kohteen jatkotutkimustarve liittyy olennaisesti siihen, suunnitellaanko alueelle muuttuvaa maankäyttöä ja jos, niin mihin. Jos tarvetta tutkimukselle tästä syystä olisi, voisi kyseeseen tulla esimerkiksi kohteen luonnetta ja aluerajausta tarkentava koetutkimus.
Samat vetovoimatekijät kuin tänäänkin
Nahkialanjärven ja Nahkialanjoen ympäristössä on saattanut olla laajempaakin asutusta, Luoto näkee.
– Kyllä se ihan mahdollista on, että Nahkialanjärven ja myös Nahkialanjoen alueella on sijainnut rautakautista asutusta laajemminkin. Tähän viittaavat alueen rautakautiset kalmistot ja irtolöydöt. Suurin osa mahdollisesta rautakautisesta asutuksesta on todennäköisesti sijainnut nykyasutuksen kanssa samoilla sijoilla ja näin ollen myös todennäköisesti aikojen saatossa tuhoutunut, tutkija harmittelee.
Akaan vetovoimatekijät rautakaudella ovat olleet samat kuin tänäänkin. Hyvä sijainti toimivien liikenneyhteyksien varrella on aina houkutellut ihmisiä.
– Alue on varmasti ollut kiinnostava rautakaudella niin kulkuyhteyksien kuin elinkeinojenkin näkökulmasta. Nahkialanjokea myöten on päässyt esihistoriallisella ajalla tärkeälle Vanajaveden reitille, lisäksi Nahkialanlammen läheltä on kulkenut mahdollisesti jo rautakaudelta periytyvä Hiidentie. Alue on siis sijainnut maa- ja vesireittien yhtymäkohdassa. Vesistöt ovat paitsi toimineet kulkuväylinä, myös tarjonneet kalaa. Lisäksi järvi- ja jokivarret ovat oivallista viljelys- ja niittymaata, Luoto kertoo.
