Kuudennella luokalla Luukas Rokkasen kaveri vei hänet heittämään frisbeegolfia ensimmäistä kertaa.
– Pelasin jalkapalloa, ja kaverini repi minut väkisin radalle. Jäin lajiin koukkuun saman tien, Rokkanen kertoo.
Nyt akaalaislähtöinen Rokkanen, 22, on frisbeegolfammattilainen.
Rokkanen on lapsesta asti halunnut urheilla ammatikseen. Unelma jalkapalloammattilaisuudesta kariutui terveydellisistä syistä. Silloin hänelle oli viimeistään selvää, että hänen tavoitteenaan olisi leivän ansaitseminen frisbeegolfin avulla. Aluksi hän kuitenkin ajatteli, että työ frisbeegolfin parissa liittyisi valmennukseen tai ratojen suunnitteluun, sillä suomalaiset ammattilaispelaajat olivat vielä harvassa.
– Onhan se siistiä, että nyt pystyn pelaamaan ammatikseni. Olen ylpeä siitä, Rokkanen sanoo.
Ylpeä saavutuksistaan
Frisbeegolfissa Rokkasta kiehtoo lajin monipuolisuus ja frisbee pelivälineenä.
– Jokainen väylä, rata ja heitto on erilainen. Kiekotkin lentävät eri lailla. Ihastuin myös siihen, miten frisbee lentää. Muut tavarat lentävät ylös ja alas, mutta frisbeellä pystyy heittämään esimerkiksi heittoja, jotka lentävät ensin 100 metriä oikealle ennen vasemmalle kääntymistä, hän kuvailee.
Uransa suurimmiksi saavutuksiksi Rokkanen nimeää United States Disc Golf Championship -paikan saavuttamisen ja vuoden 2020 suomenmestaruuskilpailujen neljännen sijan.
– USDGC on lajin arvostetuin kilpailu. Olen saanut kaksi kertaa paikan, ensimmäisen kerran vuonna 2017 ja toisen kerran viime vuonna. Viime vuonna kilpailuun ei voinut lähteä, joten tarkoitus olisi mennä tänä vuonna. SM-nelossija on hieno saavutus, koska Suomessa on todella kova taso, Rokkanen taustoittaa.
Tavoitteet ovat korkealla
Rokkasen tavoitteet eivät ole vaatimattomia.
– Haluan olla maailman paras. Haluan tehdä sitä, mistä tykkään, ja olla paras siinä, Rokkanen kertoo tavoitteistaan.
Hän kehittyy mielestään jatkuvasti, ja jokainen kausi on tähän mennessä ollut parempi kuin edellinen. Rokkanen kertoo olevansa frisbeegolfarina todella monipuolinen.
– Pystyn heittämään aika pitkälle kämmenellä ja rystyllä. Minulta löytyy arsenaalista myös upsit eli heitto pään yläpuolelta, rollerit eli kiekon reuna maassa pyörivä heitto sekä kaikenlaiset eri muotoiset kämmen- ja rystyheitot, mies listaa.
Hänen mielestään nykypäivän frisbeegolfpelaajan on oltavakin monipuolinen. Pelaaja ei voi nojata enää esimerkiksi pelkkään rystyheittoon.
Esikuvat tulevat läheltä
Rokkasen suurimmat esikuvat löytyvät hänen lähipiiristään. Hän ei nosta yksittäisiä nimiä muiden yläpuolelle, mutta arvostaa omia perheenjäseniään ja kavereitaan, jotka ovat tavoitelleet aina sitä, mistä nauttivat eniten.
– On minulla myös joitain urheilijaesikuvia. Frisbeegolfaajat Nikko Locastro ja Väinö Mäkelä ovat olleet suurimpia innoittajiani. Väinö on yksi parhaista kavereistani ja olemme treenanneet paljon yhdessä junnuajoista asti. Luulen, että arvostus on molemminpuolista, hän kertoo.
Harjoittelu on muuttunut järjestelmällisemmäksi
Rokkasella on fysiikkavalmentaja, joka suunnittelee hänen harjoittelunsa. Kisaviikkoina Rokkanen harjoittelee neljästä viiteen kertaa. Muina viikkoina harjoituskertoja tulee 9–14. Harjoitteluun kuuluu heittotreenien lisäksi fysiikkaharjoittelua, joka on kilpailukauden aikana ylläpitävää, jotta loukkaantumisilta vältyttäisiin. Fysiikkaharjoitteluun sisältyy esimerkiksi juoksulenkkejä ja kuntosaliharjoittelua.
Rokkasen harjoittelu on muuttunut järjestelmällisempään suuntaan.
– Enää ei tarvitse miettiä, mitä tekisi huomenna. Tiedän jo valmiiksi, mitä treenaan ja mihin aikaan. Seuraamme tuloksia koko ajan tavoitteena kehittyminen tiettyyn pisteeseen tiettyyn aikaan mennessä, Rokkanen sanoo.
Yksi asia ei ole kuitenkaan muuttunut.
– Olen aina ollut todella kilpailuhenkinen. Voittamisen halu ja tahto kehittyä ajavat minua eteenpäin treenatessa, Rokkanen myöntää.
Epäonnistumiset kuuluvat lajiin ja opettavat aina jotakin.
– Jokaiseen kauteen ja oikeastaan jokaiseen kilpailuun mahtuu jokin epäonnistuminen. Esimerkiksi kolmen kierroksen kilpailussa epäonnistuminen saattaa tulla ensimmäisellä kierroksella tietyllä väylällä, jolloin pystyn oppimaan siitä ja pelaamaan väylän eri tavalla toisella ja kolmannella kierroksella. Uralle ei ole kuitenkaan sattunut suuria vastoinkäymisiä ja olen selvinnyt loukkaantumisilta aika hyvin, Rokkanen kertoo.
Sosiaalinen media on osa urheilijan työtä
Rokkanen haluaa myös kasvattaa sosiaalisen median kanaviaan, sillä hän kokee somen olevan todella tärkeä työkalu etenkin yksilöurheilijoille. Somessa hän mainostaa yhteistyökumppaneitaan, jotka mahdollistavat kilpailujen kiertämisen. Hän vetää myös monenlaisia frisbeegolfopastuksia ja -valmennuksia. Tunneilla voi yksin tai ryhmässä saada vinkkejä heittotekniikkaan tai vain tutustua uuteen lajiin. Erityisen suosittuja ovat olleet yrityksien työhyvinvointipäiville suunnatut opastukset ja kisailut.
Rokkanen aloittaa syksyllä luokanopettajaopinnot, jotka hän aikoo hoitaa urheilun ohella. Frisbeegolfuran päättymisen jälkeen hän on kiinnostunut tekemään töitä lasten ja nuorten liikunnan parissa.
– Työ voi olla liikunnan opettamista, valmennushommia tai lasten ja nuorten liikuntamahdollisuuksien kehittämiseen liittyvää. Ehkä silloin on jo frisbeegolfseuroja, jotka palkkaavat valmentajia junioritoimintaan, Rokkanen toivoo.
Väinö Kautto
