Ai korona meni jo – Miksi kanssaihmisten hyvinvoinnista huolehtiminen ei kiinnosta kaikkia?

Otsikossa esitetty ajatus voi hiipiä mieleen, kun katsoo ympärilleen Akaassa. Kaupassa kävellessään joutuu toteamaan, että ilman maskia kaupan käytävillä kävelevät eivät enää ole satunnaisia maskinsa kotiin unohtaneita tai terveydellisistä syistä maskin käytöstä pidättäytyviä. Sen sijaan yhdellä kauppareissulla voi kohdata jo toistakymmentä kanssakansalaista, joista suuri osa todennäköisesti on tehnyt tietoisen päätöksen mennä kauppaan ilman maskia. Miksi?

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin voimassa olevien suositusten mukaan kasvomaskin käyttöä suositellaan yli 12-vuotiaille julkisessa liikenteessä ja takseissa sekä matkustajille että kuljettajille, koronavirustestiin hakeutuville henkilöille heidän matkatessaan näytteenottoon ja ennen negatiivisen testituloksen saamista, mikäli joutuvat välttämättömän syyn vuoksi liikkumaan kodin ulkopuolella, riskialueelta Suomeen saapuneille matkailijoille heidän siirtyessään maahantulopisteeltä omaehtoiseen karanteeniin, tai jos heillä on omaehtoisen karanteenin aikana välttämätön syy liikkua kodin ulkopuolella sekä kaikissa julkisissa sisätiloissa. Lisäksi useat kaupat kertovat yhä ulko-ovissaan asiakkaidensa käyttävän maskia ja pitävän turvaväliä sekä toisiin asiakkaisiin että kaupan henkilökuntaan. Voimassa olevista suosituksista tai kauppiaiden toiveista perusteita maskittomuudelle ei siis löydy.

Voisiko olla, että maskin käytön lopettaneet eivät tiedä, että kaksikin rokotetta saanut voi yhä tartuttaa koronan toisiin? Suositus käyttää maskeja julkisilla paikoilla ja julkisessa liikenteessä koskee yhtä lailla rokotettuja ja rokottamattomia, muistuttaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.

Tietämättömyys on aina huono peruste, mutta varsinkin koronan ollessa kyseessä voi olettaa, että jokainen kaduntallaaja on altistunut mediarummutukselle koronasta ja siitä, miten tartunnan voi välttää. Voidaanko siis sanoa, että jokainen maskin käytön tietoisesti lopettanut tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, mitä hänen päätöksestään voi hänelle itselleen tai muille seurata?

Alamme lähestyä todennäköistä selitystä sille, miksi osa kansasta ei käytä maskia. Pohditaanko ensin hetki toista, tärkeää korona-ajan suositusta, jolle valtaosa akaalaisistakin on viitannut kintaalla jo kohta puolitoista vuotta? Turvavälin pitäminen ja sen unohtumisesta huomauttelu ei jostain syystä ole missään vaiheessa saanut vastaavaa suosiota valveutuneiden kanssakansalaisten parissa kuin maskien käytön valvonta. Keväällä havaittavissa oli jopa jonkinlaista maskiraivoa, jos vaikkapa pääkaupunkiseudulla erehtyi esiintymään ilman maskia. Turvaväli taisi jäädä koronasuositusten kuolleeksi kirjaimeksi, jota moni ei noudattanut ja vielä harvempi valvoi.

Markkinoinnin kultaisen säännön mukaan markkinoitavan tuotteen käytöstä pitää tehdä asiakkaalle helppoa. Hyvän tekeminen ja toisten ihmisten auttaminen sen sijaan ei useinkaan ole helppoa. Esimerkiksi Kirkon Ulkomaanavun markkinoimien Toisenlaisten Lahjojen ostajalle kerrottiin ainakin takavuosina, miten esimerkiksi viisi vuohta lahjoittava tuli todellisuudessa lahjoittaneeksi vain noin neljä vuohta, koska yksi vuohi paloi erilaisiin hallinnollisiin kuluihin. Maskin pukeminen ja turvavälin pitäminen on siitä erikoinen juttu, että niin tekemällä hyvän tekeminen ja toisten ihmisten auttaminen on yksinkertaista ja helppoa.

Miksi se sitten ei kiinnosta kaikkia?