Saila Kallioinen (sd) sen sanoi Akaan Seudun vaalipaneelissa: ”Tällä valtuustokaudella kuntaa on johdettu liikaa valtuustoaloitteiden kautta.”
Valtuusto päättää kuntastrategiasta, talousarviosta ja taloussuunnitelmasta, hallintosäännöstä, omistajaohjauksesta ja palvelumaksuista muun ohella.
Paljon on lakisääteistä ja lain mukaan pitäisi elää. Aiempina vuosina valtuuston työskentely on nojannut myös valtuustoryhmien väliseen yhteistyöhön, jolloin asioista on voitu keskustella, linjata ja sopia vaikkapa virkamiesvalmistelun poliittisesta suunnasta. Ryhmien allekirjoittama valtuustosopimus on toimintaa ohjaava linjauspaperi, vähän niin kuin hallitusohjelma isolla kirkolla. Parhaimmillaan se voi ja sen pitää sisältää tärkeimmät asiat, kärkihankkeet.
Kuluva valtuustokausi alkoi Aki Viitasaaren johtamiskauden jälkeisissä tunnelmissa. Oikeudenkäynnit ja muu eriseuraisuus on jättänyt pitkän varjon valtuustotyön ylle. Puuttuvan yhteistyön perään ovat monet kyselleet – turhaan. Jarruksikin on julkisesti julistauduttu.
Valtuutetulla on oikeus tehdä aloitteita. Aloitteet työllistävät varsin ohueksi höylättyä virkakuntaa. Olisi toivottavaa, että valtuutetut harjoittaisivat syvää harkintaa.
Tällä valtuustokaudella on jätetty 58 eriteemaista aloitetta. Huomionarvoista on, että neljännes niistä 15/60 on jätetty viiden viimeisen kuukauden aikana, 15/60 vuonna 2020, 17/60 vuosina 2018–2019 ja 11/58 vuonna 2017.
Valtuutetuilla on valtuustokauden aikana 208 viikkoa (4 x 52) aikaa nostaa esiin tärkeinä pitämiään asioita. Mikä selittää sen, että aktiivisuus kasvaa viimeisten 26 viikon aikana huomattavasti? Vaalit!
Aloitemahdollisuus on täydentävä toimintatapa. Kuntaa ei niillä luottamushenkilöjohdeta.
Timo Rajala
Akaan ja Toijalan valtuuston pj 2005–2012
