Kuntavaaliaika on käsillä. Ennakkoäänestys on käynnissä, ja monen katseet kohdistuvat jo sunnuntai-iltaan vajaan parin viikon päähän. Millaisen valtuuston voimin Akaata viedään eteenpäin seuraavat neljä vuotta?
Viime viikkojen keskusteluissa on ollut esillä muun muassa Akaan kaupungin houkuttelevuus niin asuinpaikkana kuin työnantajanakin. Yhtä mieltä ollaan siitä, että kehitettävää näillä kahdella alueella löytyy. Palvelut ja niiden saavutettavuus, toimiva varhaiskasvatus ja kouluverkko, harrastusmahdollisuudet, eri tarpeisiin soveltuvat asumismuodot, luonto, turvallisuus – siinä varmasti meille kaikille tärkeitä asioita, jotka joko pitävät meitä Akaassa tai työntävät pois riippuen siitä, miten kokonaisuus toimii. Entä sitten Akaan pitovoima työnantajana? Miten sitä voi kehittää?
Akaan Viksu-kuntastrategiassa henkilöstön viihtyminen työssään on yksi strategian kulmakivistä. Sen mukaan Akaa on kiinnostava, kannustava, joustava ja luotettava työnantaja. Tähän aikaan, kun kevät vaihtuu kesäksi, huomataan, että luotettavuus kärsii määräaikaisuuksien ja pätkätöiden päättyessä erityisesti opetuspuolella. Voidaankin perustellusti todeta, että liian monen työntekijän tulevaisuus on lukuvuoden mittainen. Viime vuosina myös vakituisissa työsuhteissa olleita viranhaltijoita on lähtenyt taajaan uusien haasteiden perässä muualle ja menneen vuoden aikana kaupungin johtoryhmässäkin on ollut vaihtelevasti, mutta voittopuolisesti viransijaisia.
Perusteettomat pätkätyöt ovat työsopimuslain vastaisia, ja niiden vähentäminen kysyy poliittista tahtoa. On ymmärrettävä ja laskettava, kumpi loppupelissä säästää rahaa ja resurssia enemmän: lyhyet ja jaksotetut vai pidemmät, yhtäjaksoiset määräaikaisuudet. Jälkimmäisessä työntekijä pystyy sitoutumaan tehtäväänsä pidempiaikaisesti, vuosittainen henkilöstön rekrytointi jää pois ja erityisesti opetuspuolella tärkeä jatkuvuus oppilaiden kannalta on turvatumpi.
Miten Akaa voi turvata henkilöstön pysyvyyden ja sitoutumisen? Oven käydessä ulospäin ei voi välttyä miettimästä, millainen työkulttuuri Akaassa vallitsee. Onko se joustava ja kannustava? Onko henkilöstöllä mahdollisuus osallistua täysivaltaisesti työyhteisönsä kehittämiseen tai vaikuttamaan itse omaan työhönsä? Muuttuuko kulttuuri työhyvinvointikyselyiden tulosten kautta? Useissa kuntaorganisaatioissa tehdään päämäärätietoista ja suunnitelmallista työtä työhyvinvoinnin ja tuottavuuden samanaikaisen parantamisen saralla, ja kuntalaisena toivon, että myös Akaassa päästään tälle tielle. Työhyvinvointitoiminta tulee integroida osaksi jokaisen työntekijän arkityötä, ja sen tulee liittyä vahvasti myös johtamistyöhön. Myös tuleva sote-uudistus tuo mukanaan muutoshaasteen kuntien henkilöstölle. Osaava ja omistautunut henkilöstö vaikuttaa keskeisesti siihen, miten sote-uudistus ja sen aiheuttamat muutokset käytännössä onnistuvat.
Kuntapäättäjän rooli tässä kokonaisuudessa on moninainen. Pitää osata punnita asiaa työllisyyden, hyvinvoinnin, palvelujen järjestäjän ja työnantajan rooleista käsin. Tavoitteena pitää olla osaava ja innostunut henkilöstö, jonka työssä jaksamista pystytään tukemaan ammattimaisen johtamiskulttuurin ja toimivien työyhteisöjen kautta. Jokaisen akaalaisen onkin hyvä miettiä, miten paljon hyvinvoiva kunnan henkilöstö vaikuttaa joko suoraan tai välillisesti omaan arkeen. Tarvittaisiinko valtuustoon lisää niitä, jotka ymmärtävät henkilöstön arvon, lisäresurssien aidon tarpeen ja ovat valmiita osaltaan vahvistamaan Akaan työnantajakulttuuria ja -kuvaa?
Mari Yli-Koivisto
kuntavaaliehdokas (kok)
henkilöstöalan ammattilainen
