Helposti saavutettavat ja turvallisen virkistäytymisen mahdollistavat lähiluontopaikat ovat osoittautuneet korona-aikana tärkeiksi retkikohteiksi. Monissa on herännyt myös kiinnostus luontoon.

Luonnossa liikkujia varten kartoitimme Akaan ja lähiseudun lintutornit. Lisätietoa torneista saa netistä Löydä lähin lintutorni -lintutietopalvelusta, josta näet kymmenen lähintä lintutornia sekä reitit ja ajo-ohjeet.

 

Akaa

Terisjärven lintutorni

Terisjärven lintutorni Akaan Toijalassa on pieni puutorni, jossa on yksi näköalatasanne. Lintutornin läheisyydessä on melko runsas vesikasvillisuus, ja torni sijaitsee luontopolun varrella.

Tornille ajetaan Toijalan keskustasta Satamatietä satama-alueelle asti. Tien päästä löytyy paikoituspaikkoja ja opastus aivan matkaparkin vierestä. Lintutornille on siitä polkua pitkin 200 metriä.

Terisjärvi on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi, ja se on Hämeen parhaita lintujärviä, jossa riittää alkukesästä yölaulajia. Siellä voi havaita pesivinä lintuina muun muassa tavin, silkkiuikun ja ruokokerttusen. Vähälukuisempia mutta pesiviä ovat esimerkiksi kaulushaikara, kurki ja luhtakana. Rantametsikössä pesii myös satakieli ja lehtokerttu.

Lintutorni on luontopolun varrella, ja polulla on luonnosta kertovia opasteita. Terisjärvi on luonnonsuojelualuetta, jossa kasvustoa ja kaatuneita puita ei raivata pois, mikä tuo alueelle oman ilmeensä.

Akaan alueella muita hyviä havaintopaikkoja ovat muun muassa Alkkulanlampi Viialassa ja Rätönjärvi Toijalassa, mutta niissä ei ole tornia.

Urjala

Kortejärven lintutorni

Kortejärven lintutorni Urjalassa on melko korkea puurakenteinen torni, jossa on suojaisa tasanne ja joka on mukava retkikohde myös lapsiperheille.

Tornille pääsee ajamalla valtatieltä 9 Punkalaitumen suuntaan Taikayöntielle, josta käännytään muutamien kilometrien jälkeen oikealle Ahojentielle. Tieltä on viitoitus kohteeseen. Torni on peltoaukeiden lähistöllä, ja parkkipaikka löytyy läheltä tornia.

Erityisesti muuttoaikana Kortejärvellä viivähtää mielenkiintoisia lajeja, kuten uivelo ja lyhytnokkahanhi. Syksyllä se on hyvä paikka seurata kurkien muuttoa.

Vähäjärven lintutorni

Vähäjärven lintutorni on yksitasoinen, vuonna 2017 kunnostettu puutorni Vesilahden Suomelassa osoitteessa Järvenrannantie 19. Vesilahden keskustasta ajetaan Vesilahdentietä kolmisen kilometriä etelään, heti oikealle kääntyvän Jyrkkätien jälkeen käännytään vasemmalle Järvenrannantielle, keltaisen talon edestä vasemmalle ja ajetaan 190 metriä punaisen talousrakennuksen kohdalle, josta johtaa polku tornille rantaan.

Järvessä lienee runsaasti pikkukalaa, koska siellä kartoituskäynnillä siellä näkyi useita kymmeniä isokoskeloita. Järvi kerää muuttoaikaan myös paljon haapanoita. Käynnin muina havaintoina näkyi joutsenia, silkkiuikkuja, nokikanoja, tukkasotkia ja pääskysiä.

Lempäälä

Virta-torni

Virta-torni on hieno ja uudehko ympäristöönsä sopiva torni Lempäälässä Ahtialanjärven rannalla. Torni sijaitsee Valkeakoskentien varrella, osoitteessa Saarentie 21. Sinne on helppo poiketa autolla, ja tornilla on myös bussipysäkki.

Alempi betonipohjainen katselutaso on 4,5 metrin korkeudella maasta ja toinen katselutasanne 6,8 metrin korkeudella. Lintutorni soveltuu myös liikuntarajoitteisille, sillä esteettömän lintutornin tyvelle pääsee pyörätuolilla ramppia pitkin.

Matala ja rehevä Ahtialanjärvi on merkittävä ja monipuolinen lintujärvi. Järven näkyvin ja kuuluvin laji on naurulokki. Miltei järven keskellä on noin hehtaarin kokoinen Lokkisaari. Lokkisaaren yhdyskunta on todella suuri. Siellä on runsaasti vesilintuja ja kahlaajia varsinkin muuton aikaan. Järvi on erinomainen myös lintujen pesimäjärvenä.

Lintutornille 10.5. kahlaajien muuttoa koko päiväksi seuraamaan tulleen lintuharrastaja Rainer Mäkelän mukaan parhaimmillaan siellä on pesinyt jopa 3300 paria lokkeja. Vesilinnuille tehdyissä pesissä pesii muun muassa yli 60 sinisorsaa.

Ahtialanjärven lintutorni

Toinen Ahtialanjärven lintutorni on vanhempi yksitasoinen puutorni lähellä Virta-tornia. Valkeakoskentietä jatketaan moottoritien suuntaan reilu kilometri ja käännytään vasemmalle Ahtialantielle. Peltotietä ajetaan ladolle, josta polku kulkee pellon reunaa ja pitkospuita pitkin koivikon halki ja kuusikon laitaa rantaan.

Linnusto on samanlaista kuin Virta-tornilla. Polun varrella voi havaita myös keltasirkkuja, sinitiaisia, rastaita ja punarinnan. Ruokokerttusen lurittelu voi kuulua kaislikosta koko alkukesän ja kaulushaikara puhaltelee varsinkin aamulla.

Mattilan lintutorni/Pyhällönvuoren näkötorni

Mattilan näkötorni sijaitsee Lempäälän keskustasta noin kahdeksan kilometriä etelään. Paikalla on autoille hyvin parkkitilaa.

Vuonna 1999 rakennettu torni kohoaa 120 metrin korkeuteen merenpinnasta, ja se tarjoaa lintuharrastajille monipuoliset maisemat lähiseutujen metsä-, pelto-, ja vesistöalueille. Tornista aukeavat hienot näkymät Valkeakosken ja Tampereen suuntaan, ja sieltä on mahdollista tarkkailla Korteselän vesilinnustoa.

Torni on lintuharrastajan näkökulmasta parhaimmillaan muuttoaikoihin, koska se sijoittuu hyvin etenkin kurkien muuttoreitille. Tornille kuuluu myös lähimetsien lintujen laulu hyvin. Muun muassa pikkutikka, palokärki, laulurastas, metsäkirvinen ja töyhtötiainen viihtyvät alueella. Pelloilla ja talojen läheisyydessä pesii kuoveja, töyhtöhyyppiä ja kottaraisia.

Tornia voi suositella retkikohteeksi jo pelkästään pitkälle avautuvien näkymien vuoksi.

Hämeenlinna

Pirttikosken lintutorni

Yksi Suomen korkeimpiin kuuluva torni on rakennettu vuonna 1993 Kalvolan Pirttikoskelle, joka kuuluu nykyisin Hämeenlinnaan. Paikoitusalue on entisen Pirttikosken koulun luona. Torni sijaitsee Muulinjärven läheisyydessä.

Torniin kiipeäminen kannattaa, sillä näkymät ovat hienot. Alueella voi kuulla ja nähdä paljon eri rastaita ja pajulintuja sekä mahdollisesti myös petolintuja ja vesilintuja. Alkukesästä äänessä on yölaulajia. Ympärillä oleva luonto on monipuolista.

Valkeakoski

Jutikkalan lintutornista on hyvä seurata kevät- ja syysmuuttoa sekä Saarioisjärven paikallista lintukantaa. Järvellä on tiheä vesikasvillisuus.

Kaksitasoisen lintutornin rakenteet ovat vuosien saatossa kovasti heikentyneet. Tornilla olevan tiedotteen mukaan tornin uusimishanke on vireillä ja tavoitteena on rakentaa entistä korkeampi torni ensi kevääksi.

Tornille pääsee kääntymällä 130-tieltä Jutikkalantielle. Pysäköintitilaa tornille lähtevän polun päässä on vähän, mutta auton voi pysäköidä myös 130-tien varteen. Tornille johtaa noin 700 metriä pitkä polku, joka kulkee pitkälti pienen harjun päällä.

Valkeakoskella sijaitsevia muita lintutorneja ovat muun muassa Vallonjärven torni ja Ritvalan Vähäjärven lintutorni.

 

Kangasala

Pohtiolammen lintutorni

Mielenkiintoinen käyntikohde lapsiperheillekin on Pohtiolammen sääksikeskus Kangasalla, osoitteessa Pohtiolammentie 64. Se on Sääksisäätiön omistama paikka, joka tunnetaan sääksitornin nimellä. Siellä on lintutorni ja erillinen katselutasanne, josta voi seurata lähietäisyydeltä, kun sääksi iskee kalan vedestä.

Illat ja varhaiset aamut ovat äänirikasta aikaa

Suuri osa lintutorneista ja lintujen seuranta-alueista on rakennettu aktiivisten ihmisen myötävaikutuksella, vapaaehtoisvoimin ja talkootyöllä.

Osa torneista on Metsähallituksen hallinnoimia, ja paikoin myös kunnat ovat osallistuneet tornihankkeisiin. Rakentamisen jälkeen alueet ovat kaikkien käytettävissä ja antavat mahdollisuuden nauttia luonnosta.

– Monia torneja aika on kovasti kuluttanut, ja usein korjaaminen jää yksittäisten lajin harrastajien huoleksi, kertoo Akaassa mökkeilevä lintuharrastaja Reijo Onnela, joka itsekin on tehnyt paljon talkootunteja eri lintutorneilla.

Onnelan mukaan torneilla tapaa lintuharrastajia, jotka opastavat ensikertalaisia mielellään havainnoissa. Tietoa saa myös paikallisista lintuyhdistyksistä kuten Valkeakosken Lintuharrastajilta.

Äänirikasta aikaa

Kesäkuun puolenvälin paikkeilla päivä alkaa olla pisimmillään ja viimeisetkin muuttolinnut ovat saapuneet. Taitavat laulajat kuten kerttuset ja satakieli esittävät upeaa laulantaa kesäyössä.

Linnut elävät nyt kiireistä perhe-elämää osan hautoessa ja osan ruokkiessa poikasiaan. Alkukesä on hyvää aikaa kiertää ja kuunnella luonnon elämää. Varsinkin illat ja varhaiset aamut ovat äänirikasta aikaa.

Lintuja voi havaita myös omassa pihapiirissä. Esimerkiksi Pönttöbongaus 5.–6.6. on mukava tapa tarkkailla pöntöissä pesiviä lintuja. Tapahtumalla kerätään tietoa pönttölinnuista ja niiden pesinnästä. Tänä vuonna pesivistä linnuista ilmoitetaan havainnot 13.6. mennessä verkkolomakkeella tai postikortilla. Tarkemmat ohjeet löytyvät netistä www.ponttobongaus.fi