Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimiston EU-yhteysjohtaja Hannele Räikkönen kannustaa suomalaisia muuttamaan asennettaan Euroopan unionissa. Hänen mielestään Suomi on ollut koko 26 jäsenyysvuotensa ajan pääsääntöisesti vastaanottajana. Maallemme sopisi proaktiivinen rooli, jossa hankkiutuisimme toimeliaasti mukaan jo asioiden valmisteluun. Räikkönen on vakuuttunut, että Tampereesta ja Pirkanmaasta tulee vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunki. Hän myös innostaa Pirkanmaan liittoa ja jokaista 23 maakunnan kuntaa osallistumaan Euroopan tulevaisuuskonferenssiin, joka kysyy mitä sinä haluat maanosamme tulevaisuudelta.
EU-yhteysjohtaja Hannele Räikkönen sanoo, että Euroopan unioni koskettaa tänä päivänä hyvin paljon suomalaisia, etenkin pirkanmaalaisia.
Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimiston vetäjänä Brysselissä oleva Räikkönen ennustaa, että Tampereesta ja Pirkanmaasta leivotaan kesäkuun 2. päivänä vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunki. Hänen mielestään Tampere26:n hakemuskirja on huippuluokkaa.
– Tampereen ja Pirkanmaan teema Yhtä Eurooppaa on sanomaltaan ja sisällöltään erittäin tervetullut ja raikas. Substanssissa on iso signaali, joka ilmentää unionin tätä aikaa, Räikkönen perustelee.
Räikkönen teroittaa koko kulttuuripääkaupunkihaun eri toimenpiteineen vahvistavan Tampereen ja Pirkanmaan kansainvälistymistä. Hänen mukaansa kaikki konkreettiset teot satavat maakuntamme aluetalouden laariin.
– Kulttuuripääkaupunkihanke on johdattanut pirkanmaalaiset suureen murrokseen, joka jo itsessään on ainutlaatuinen mahdollisuus. Laajalla rintamalla tehty monipuolinen valmistelu on avannut kansainvälisiä väyliä, Räikkönen kiittelee.
Räikkönen nostaa yhdeksi hankkeen sulaksi sen, että siinä on mukana Tampereen lisäksi 19 kuntaa.
Suomi-radalle nyt kansallista rahaa
Maamme liikenneinfran kärkiteemaksi on kohonnut Suomi-rata eli visio maamme henkilö- ja tavaraliikenteen pääradan tulevaisuudesta.
Suomi-rata on ollut jo vuosia myös Hannele Räikkösen työpöydällä.
– Tällä hetkellä Suomi-radan kustannuspuoli on epäsymmetriassa. Euroopan unionissa alkaa nyt kesäkuussa 7-vuotinen liikennehankkeita rahoittava ohjelma, jossa eurot laitetaan etukenossa liikkeelle. Kymmenen vuoden aikana on tarjolla 10 miljardia euroa, joista peräti 8,6 miljardia euroa jaetaan kolmen ensimmäisen vuoden aikana, Räikkönen kertoo.
– Huoleni on, että vastaavasti Suomessa kansallinen raha on samaan aikaan matalalla tasolla eli heikommillaan, Räikkönen vertailee.
Räikkösen mielestä Suomen valtiolla on nyt vastuullinen priorisoinnin paikka. Huomionarvoista on, ettei Helsinki-Tampere-radan linjausta ole saatu aikaiseksi.
– Nykyiselläkin ratakäytävällä on hankkeita, jotka on laitettava kuntoon. Näihin kohteisiin on ehdottomasti haettava EU:n rahaa. Toteutustaan odottavat esimerkiksi Tampereen henkilöpiharadan uudistaminen, Pasila-Riihimäen II vaihe sekä Pasila-Riihimäen III vaihe ja Riihimäki-Hämeenlinna-Tampere-välin lisäraide, Räikkönen muistuttaa.
Räikkönen huomauttaa, että Ruotsi toteuttaa parhaillaan erittäin kunnianhimoista rataverkostonsa kehittämisohjelmaa. Se käsittää vuosina 2022-2033 huikeat 876 miljardin kruunun eli runsaan 80 miljardin euron investoinnin rataverkkoon.
– Suomen ja Ruotsin volyymeissä on yhtä suuri ero kuin yöllä ja päivällä, Räikkönen havainnollistaa.
Räikkönen sanoo suoraan, etteivät suomalaiset ole katsoneen ratahankkeiden kokonaisuutta. Järkevintä olisi investoida siinä tahdissa, että EU:n raha seuraisi kansallista toteutusta mahdollisimman tehokkaasti.
Aktivoitukaa, pirkanmaalaiset!
Euroopan unionin uusi rahoitusohjelmakausi 2021-2027 on alkanut.
Hannele Räikkönen kannustaa pirkanmaalaisia aktivoitumaan ja hakemaan rahoituksia.
– Minulla on huoli siitä, etteivät pirkanmaalaiset tahot hyödynnä rahoitusmahdollisuuksia tehokkaasti, Räikkönen toteaa.
Räikkönen herättelee niin yrityksiä kuin yhteisöjä tunnistamaan, että tämänkertaisen rahoitusohjelmakauden raamit ovat hyvin hakijaystävälliset. Niissä otetaan huomioon muun muassa hiilineutraalius ja vihreät arvot.
Räikkönen on työskennellyt 14 vuotta Pirkanmaan EU-toimistossa. Tuona aikana hän on havainnut, että ylipäänsä suomalaiset ovat varsin passiivisia Euroopan unionissa.
– Meillä on isossa kuvassa sellainen ”otamme vastaan -rooli”, Räikkönen kuvailee.
– Meidän olisi hyvä omaksua nykyistä proaktiivisempi osa. Se edellyttäisi asenneremonttia. Ihanteellista olisi, että hankkiutuisimme aktiivisesti mukaan jo asioiden valmisteluvaiheeseen. Olisimme mukana tekemässä ohjelmia.
Keskustelua EU-jäsenyydestämme
Suomalaiset mylvivät hiljan Euroopan unionin elvytyspaketin kimpussa.
Vääntöä Brysselistä seurannut Hannele Räikkönen pitää tärkeänä, että Suomessa käytäisiin hyvin perusteellinen keskustelu maamme EU-jäsenyyden tiimoilta keskittyen siihen, mitä me voimme tehdä, jotta unioni toimisi mahdollisimman hyvällä tavalla ja kansalaistensa hyväksi.
Räikkönen palauttaa asioiden mittasuhteet maanpinnalle. Suomen elvytyspakettikeskustelu ei noussut Euroopassa näyttävästi julkisuuteen. EU-instituutioissa debattia seurattiin, mutta levollisesti.
– Jotkin EU-parlamentin edustajat kyselivät, mikä touhu Suomen eduskunnassa oli meneillään.
– Esimerkiksi Belgian, Saksan ja Ranskan jokailtaisissa pääuutisissa Suomen äänestys ei saanut tilaa, siellä keskityttiin siihen, mitä elvytyksellä saadaan aikaan, Räikkönen kertoo.
Nyt keskustelemaan!
Toukokuun 5. päivänä vietettiin EU-päivää. Sen kohokohtana oli Euroopan tulevaisuuskonferenssin käynnistäminen. Se oli lähtölaukaus EU-keskustelulle, johon toivotaan aktivoijiksi muun muassa kuntia ja maakuntia.
Hannele Räikkönen painottaa, että kyseessä on aidosti kiinnostava mahdollisuus.
– Keskustelu on suunnattu nimenomaan jokaisen EU-maan kansalaisille. Mukaan toivotaan kaikkia vauvasta vaariin. Mielipiteitä odotetaan niin haasteista kuin tavoitteista sekä arvoista.
Suomessa on kesäkuun 13. päivänä kuntavaalit. Räikkönen kumoaa väitteet, joiden mukaan EU-asiat eivät koskettaisi kuntia.
– Kunnilla on merkittävä rooli esimerkiksi Euroopan kilpailukyvyn toteuttajina, Räikkönen toteaa.
MATTI PULKKINEN