Kauppakonserni Kesko on kovassa vireessä. Sen liikevaihto kasvoi vuodesta 2019 viime vuoteen 3,6 prosenttia ollen 10 669 miljoonaa euroa. Liikevoittoa kertyi ennätykselliset 568 miljoonaa euroa, jossa on nousua edellisvuoteen 118,9 miljoonaa euroa. Kesko Oyj:n aluejohtaja Jari Alasen mukaan K-ryhmän kokonaismyynti Pirkanmaalla oli huikeat 1,2 miljardia euroa, jossa on lisäystä vuoteen 2019 verrattuna peräti 14,5 prosenttia. Alasen mukaan vahvan tuloksen ja tuntuvien kasvulukujen takana ovat kauppakohtaiset liikeideat ja K-ryhmän oikeat strategiset valinnat.
Kesko Oyj:n aluejohtaja Jari Alanen niittaa, että voimakkaasti kehittyvä ja kasvava Pirkanmaa on tärkeässä roolissa K-ryhmässä. Alasen hoteissa ovat Pirkanmaan lisäksi Keski-Suomi, Etelä-Pohjanmaa sekä Pohjanmaa.
K-ryhmällä on Pirkanmaalla 143 toimipaikkaa: 8 K-citymarketia, 22 K-supermarketia, 93 K-marketia, 14 K-rautaa, 3 Intersportia, Budget Sport, Kesport sekä K-Caara. Lisäksi maakunnassa on 2 Onninen Expressia ja Kespron noutotukku.
Alasen mukaan Pirkanmaalla ei ole juuri nyt tilaa uusille K-citymarketeille. Hän sanoo, että K-ryhmä seuraa valppaasti maakunnan kasvua sekä kehitystä ja toimii heti, jos jossakin menestymisen edellytykset täyttyvät.
Tänä vuonna K-ryhmä avaa Tampereella kaksi uutta K-supermarketia ja 2 K-marketia. Valkeakoski saa yhden K-marketin.
– Lähivuosina kauppapaikkamme lisääntyvät kahdesta neljään uudella K-supermarketilla tai K-marketilla. Raskaamman tavaran kaupassa tahti on hitaampaa, Alanen tarkentaa.
Alanen nostaa kaupan toimipaikkojen uusperustannan kannalta kiinnostavaksi alueeksi Tampereen kaupunkiseudun.
– Isossa kuvassa aidosti mielenkiintoiset kauppapaikat ovat kovan työn ja pitkän odottamisen takana. Pelkästään valitusprosessit voivat estää otollisen paikan valjastamista kaupan käyttöön. Tällä hetkellä valittajilla on mahdollisuus jarruttaa hanketta asema-, yleiskaava- ja maakuntakaavavaiheessa. Uutena on tulossa seutukaava. Lisäksi valitukset voivat iskeä sijainti- ja rakentamislupavaiheessa, Alanen herättelee.
Alasen mukaan hänen neljän maakunnan reviirillään on alueita, joissa kaavoittajat ovat sijoittaneet kaupan suuryksiköitä täysin eri paikkoihin kuin missä kaupan toimijat näkisivät potentiaalia.
– Nykyoloissa kaavoitus- ja rakennusprosessit ovat aivan liian pitkiä, Alanen tiivistää.
Hyvä vire kumpuaa ideariihistä
Julkisuudessa on ruodittu, mistä K-ryhmän vahva vire, lukuisat onnistumiset ja kovat tulokset juontavat.
Jari Alasen mukaan pärjäämisen ja eteenpäin menemisen taustalla on kuuden vuoden takainen K-ryhmän strategian päivittäminen. Vuonna 2015 pääkärjiksi valittiin päivittäistavarakauppa, rakentamisen ja talotekniikan kauppa sekä autokauppa. Keskolla on lisäksi urheilukauppoja.
– Ennen kaupanalojen karsimista Kesko oli kuin huipputason kymmenottelija. Meillä oivallettiin, ettei lahjakas kymmenottelija pärjää tietyissä lajeissa niiden koville maailmanluokan erikoisurheilijoille. Tämän johdosta karsimme ja keskityimme, Alanen sanoo.
– Keskittymisratkaisuissamme luovuimme ja myimme liiketoimintoja yli miljardilla eurolla. Samaan aikaan olemme ostaneet omien kärkisektoreidemme toimintoja kolmen miljardin euron edestä Suomessa ja seitsemässä muussa maassa, joissa meillä on toimintaa, Alanen kertoo.
Kesko toimii kotimaan lisäksi Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Valko-Venäjällä sekä Puolassa.
Alasen mukaan Keskon valinnat ja toimet ovat osoittautuneet oikeiksi.
– Esimerkiksi yhdellä kauppiaalla voi olla useampia kauppapaikkoja. Huomionarvoista on se, etteivät vaikkapa saman kauppiaan kolme K-marketia voi olla samanlaisia. Niistä jokaisen on oltava oman toimintaympäristönsä tarpeiden ja vaatimusten mukaisia, Alanen avaa.
Alanen nostaa keskeiseksi menestystekijäksi kauppakohtaiset liikeideat.
– Kun valitsemme uutta kauppiasta johonkin kauppaan, pyydämme useimmiten kandidaateilta heidän omat liikeideansa. Parhaan ehdotuksen tekevä on vahvoilla, Alanen toteaa.
Pirkanmaalla on 23 kuntaa, ja niissä on 143 K-ryhmän kauppaa. Alanen tähdentää, että jokainen kauppa on vahvasti kauppiaansa ja asiakaskuntansa näköinen.
– Kauppiaalla on valta ja vastuu rakentaa konseptistaan asiakaskuntansa odotuksia ja tarpeita vastaava kauppapaikka, Alanen teroittaa.
Ruokamaailmat ja ravintolat tulevat
Jari Alanen ihastelee ruokakaupan harppovan historiallisen pitkillä askelilla eteenpäin.
– Yksi asia on päivän varma. Kivijalkamyymälät eivät katoa ruokakaupasta, Alanen linjaa.
– Korona-aika on sysännyt ruoan verkkokaupan vahvalle kasvu-uralle. Ruoan verkkokaupassa lyötiin jollakin viikolla jopa 950 prosentin kasvulukuja. Meidän on muistettava, että ruokakaupan osuus verkkokaupassa on vasta kolme prosenttia. Kyseessä on tulevaisuuden kasvava ja kehittyvä kaupan muoto, mutta tie on pitkä, Alanen realisoi.
Alanen vakuuttaa, että ruokakaupat ovat jo vuosikymmenen kuluttua hyvin toisenlaisia kuin ne ovat tänään.
– Löydämme jo varsin lyhyen ajan sisällä ravintolatoimintoja ruokakauppojemme sisältä. Se, millaisia ravintolat ovat, päättävät kauppiaat ja kuluttajat. Ruokakauppojen ja ravintoloiden välinen aita madaltuu. Mielenkiintoista on seurata muun muassa sitä, mitä palvelutiskeissä tarjotaan, Alanen herättelee.
Alanen uskoo, että ruokakauppoihin ilmestyy hyvin kiinnostavat ruokamaailmat erilaisine valikoimineen.
Alanen ounastelee myös kauppa-autojen renessanssia. Hänen mielestään kauppa-autot voivat palata ruoan verkkokaupan kehittymisen vanavedessä. Ajatus voi saada tuulta siipiensä alle myös kesäasutuksen lisääntymisestä ja kakkosasuntojen läpivuotisesta käytöstä.
Alasella on terveisiä muiden muassa kuntien päättäjille
– Monessa taajamassa ja kyläkeskuksessa K-market on viimeinen palvelu. Sen yhteyteen sopisivat hyvin esimerkiksi kunnan palvelut. Alettaisiin kehittää kaupoista monipalvelukeskuksia, Alanen esittää.
Paikallista ja kotimaista
Jari Alanen herättelee, että K-ryhmän ruokakauppojen valikoimista noin puolet on kauppiaan itsensä valitsemia tuotteita.
Ruokakauppojemme tarjonnasta noin 80 prosenttia on kotimaisia tuotteita, Alanen lisää.
Alasen mukaan korona-aika on nostanut niin paikallisten kuin sinivalkoistenkin tuotteiden kysyntää kestävällä tavalla.
– Kesko kannustaa kaikkia kauppiaitaan lisäämään ja syventämään yhteistyötään paikallisten tuottajien ja valmistajien kanssa. Nyt kotimaisuudella on otollinen mahdollisuus, Alanen kannustaa.
– Tiedän kauppiaita, jotka käyvät säännöllisesti kylässä niin tuottajien kuin valmistajien luona. Vierailujen tarkoituksena on ideoita jatkojalostusta. Esimerkiksi, miten perunanviljelijä voisi jalostaa kasvattamistaan potaateista joitakin uusia tuotteita, Alanen kertoo.
Alasen mukaan Keskon käynnistämä Tuottajalle kiitos -kampanja on tuottanut myönteisiä tuloksia.
– Tämän kampanjan turvin olemme keränneet tuottajille jo runsaan neljän miljoonan euron kakun. Nämä rahat jaetaan tuottajille MTK:n kautta, Alanen avaa.
Alanen soisi, että ruokaketjun eri osapuolet lopettaisivat keskinäisen nokittelun.
– Tunnemme maataloustuottajien ahdingon. Myös elintarviketeollisuuden toimijoiden tunnuslukuja tarkasteltaessa näemme, ettei heidän arkensa ole juhlaa. Päivittäistavarakaupassa keskimääräinen voitto on noin parin prosentin luokkaa, joten marginaali on pieni. Olisiko meidän suomalaisten tunnustettava, että ruoka on meillä liian halpaa ottaen huomioon maantieteellisen sijaintimme, ilmasto-olosuhteemme, harvan asukastiheytemme ja sen, että veroluontoiset maksut ovat yli 40 prosenttia hinnasta? Alanen herättelee yhteiskunnallista keskustelua.
MATTI PULKKINEN
