Luonnon läheisyys ja kulkuyhteydet ovat parasta Viialassa – Koulu- ja liikuntatilanne ovat parantumassa uuden rakentamisella

Akaan Viialassa asuvat Satu Mäntylä ja Antti Heikkilä kertovat kotipaikkansa valinnasta Pirmedioiden Perhearkea-teemassa. He pitävät erityisesti kotinsa sijainnissa luonnon ja toisaalta valtatie 9:n läheisyydestä. Kotipaikan huonona puolena on reilun viiden kilometrin matka Viialan keskustaan.

Akaalaiset Vilho (vas), Antti, Satu ja Aino pitävät kotipaikkansa kosketuksesta luontoon, jossa he liikkuvat mielellään yhdessä. Jalkapallon potkiminen ja saippukuplien puhaltaminen ovat lapsista mukavaa puuhaa.

Kuinka kauan olette asuneet omalla paikkakunnalla? Miten päädyitte sinne?

Satu ja Antti: Me olemme molemmat syntyneet täällä Viialassa.

Satu: Minä olen asunut välillä sentään hetken Lempäälässä ja Espanjassa opiskeluaikana.

 

Asumismuoto ja asumiskustannukset, mahdolliset lasten päivähoitomaksut?

Satu ja Antti: Asumme omakotitalossa. Jos tähän laskee lainanlyhennykset, sähköt ja vakuutukset, niin se on keskimäärin 1100–1200 euroa kuukaudessa. Sähköön menee talvella vähän enemmän. Vesi meillä tulee omasta kaivosta, joten vesikuluja ei ole. Talo lämpiää maalämmöllä ja takalla. Lasten päivähoitomaksut ovat noin 300 euroa kuukaudessa.

 

Mikä omalla paikkakunnalla on parasta?

Satu: Oma koti, luonnon läheisyys ja se, että Viiala on pieni paikka hyvien kulkuyhteyksien varrella. Kaikki peruspalvelut, joita olemme tarvinneet, olemme täältä tähän mennessä saaneet.

 

Satu ja Aino keksivät paljon tekemistä omassa isossa pihassa ja läheisessä metsässä, jonne lapsille on rakennettu maja.

 

Mikä toimii lapsiperheen näkökulmasta hyvin?

Satu ja Antti: Viialassa on hyvin päiväkoteja, ja molemmat lapset pääsivät siihen, johon toivottiinkin. Kirjasto ja muut palvelut ovat riittävän lähellä. Kirjastoa käytämmekin aika paljon. Uutta koulua ja liikuntahallia ollaan rakentamassa, joten lapsilla on tulevaisuudessa hyvät opiskelu- ja liikuntapaikat.

Satu ja Antti: Kesällä liikuntapaikkoja on mukavasti, kun on tekonurmi ja urheilukenttä. Toimintaa meidän lapsille tuovat uimakoulut ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton leikkikenttätoiminta.

 

Missä olisi parannettavaa?

Satu: Harrastustiloja ei ole, mutta se korjaantuu uudella liikuntahallilla. Siitä ei ole tietoa, pääsevätkö sinne kaikki halukkaat toimijat. Hiihtoladuissa on myös parannettavaa, sillä niitä ei talvisin ole, Satu toteaa.

Antti: Kevyen liikenteen väylissä Viialan ja Lempäälän välillä olisi parannettavaa. Valkeakoskelle ja Toijalaan on hyvät väylät, Antti lisää.

 

Perheemme vapaa-ajanviettotavat?

Antti: Ulkoilu ja luonnossa liikkuminen on meidän perheen yhteinen juttu. Meillä on oma kuntosali, joka on järkevin investointi, mitä olen koskaan tehnyt. Se on kovassa käytössä meillä aikuisilla.

Satu: Aino käy Viialan Pyryn Show Teamin satutanssissa, joka jatkui nyt taas tauon jälkeen. Vilholle mietitään mieleistä harrastusta. Jalkapallo tai partio voisi olla sellainen, mutta sen näkee kokeilemalla, ovatko ne mielekkäitä.

 

Perheemme lempiruoka?

Satu ja Antti: Onkohan meillä yhteistä… No pitsasta tykkäävät kaikki. Aikuisilla lempiruoka on ehkä sushi ja lapsilla makaronilaatikko.

 

Jos emme asuisi Akaassa, haluaisimme Pirkanmaalla asua…

Satu: Aika vaikea sanoa missä tarkalleen. Jollain pienellä paikkakunnalla, esimerkiksi Vesilahdessa tai Valkeakoskella. Jossain missä järvet ovat lähellä. Vanhempieni kotikunnassa Mänttä-Vilppulassa on myös kaunista seutua.

Antti: Jossain Tampereen lähellä vesistön äärellä ja isolla tontilla.

 

Satu Mäntylän ja Antti Heikkilän perhe on tähän mennessä saanut kotikunnastaan kaikki tarvitsemansa peruspalvelut.

Perhearkea-teemassa julkaistaan viikolla 18 jutut akaalaisesta, lempääläläisestä, pälkäneläisestä, ylöjärveläisestä ja juupajokelaisesta perheestä. Perheet kertovat kotipaikastaan.