Sosiaali- ja terveysministeriön tammikuussa julkaistun mietinnön mukaan pitkittyvä koronakriisi vaikuttaa syvästi jo valmiiksi heikommassa asemassa olevien lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin, ja kriisin sosiaaliset vaikutukset voivat olla erittäin pitkäaikaisia. Siksi kriisin seurauksia on seurattava pitkäjänteisesti. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin turvaamiseen on varmistettava riittävät voimavarat.
”Koronakriisillä on huomattavat sukupolvivaikutukset. Koko yhteiskunnan tasolla on vahvistettava lasten ja nuorten tulevaisuuden uskoa ja turvallisuuden sekä osallisuuden kokemuksia arjessa. On panostettava arjen peruspalveluihin.” toteaa työryhmän puheenjohtaja Esa Iivonen. Perusopetus on varmasti näitä Iivosen tarkoittamia arjen peruspalveluita.
Suomalainen entistä tasa-arvoisempi tulevaisuuden yhteiskunta luodaan tänään, ja se tehdään peruskoulussa. Opetusministeri Jussi Saramolle helmikuussa luovutetussa tuoreessa selvityksessä todetaan, että koulutuksellinen epätasa-arvo ilmenee erityisesti kaupunkiseutujen naapurustoissa, joissa on vähävaraisuutta tai sosiaalisia ongelmia. Selvityksessä todetaan, että alueelliset erot näkyvät sekä henkilökunnan kasvavana työkuormana että lasten korostuneena tuen tarpeena ja heikompina kouluvalmiuksina.
”Kaikkien koulujen tulee pysyä jatkossakin yhtä laadukkaina ja vetovoimaisina niin oppilaille kuin opettajille. Koulutuksen epätasa-arvon estäminen on aika nostaa etusijalle”, opetusministeri Jussi Saramo toteaa.
Mikä on tilanne Viialassa ja kylän omassa koulussa? Kouluyhteisön ja vanhempien vuosien sinnikkään taistelun jälkeen lapset on saatu säällisiin väistötiloihin ja uusi koulu valmistuu parin vuoden kuluttua. Vihdoinkin, oli jo aikakin.
Mutta pelkät seinät eivät riitä, vaikka ne olisivatkin parhaat mahdolliset. Koulun henkilöstö eli opettajat, ohjaajat ja kaikki tukipalveluissa työskentelevät tekevät koulun, ei pelkästään tilaratkaisut.
Jotta koulu pystyy tarjoamaan lapsille parasta mahdollista opetusta, ohjausta ja tukea, pitää riittävän osan koulun henkilöstöstä olla vakituista. Kyse ei ole henkilöstön ylenpalttisesta hellimisestä vakiviroilla, vaan sosiaalisesti turvallisen kouluympäristön luomisesta lapsille ja nuorille.
Tietty henkilöstön vaihtuvuus on luonnollista, ja aina tarvitaan myös uusien kasvojen tuomaa vaihtelua ja uusia tuoreita ajatuksia, mutta 800 oppilaan koulua ei voi pyörittää keikkatyöläisillä. Esimerkiksi ohjaajista yli puolella on määräaikainen työsuhde ja heidän tekemänsä työ on nykykoulussa äärimmäisen tärkeä osa oppilaan tukemista ja ohjaamista, kun luokkakoot ovat suurehkoja ja tuen tarve aivan toista kuin viime vuosituhannella.
Vuonna 2019 Suomessa perusasteen opettajista 15 prosenttia oli määräaikaisia. Akaan muissa kouluissa poisluettuna Viialan yhtenäiskoulu tuo osuus on samaiset 15 prosenttia, joten tilanne on näissä kouluissa hyvä. Viialan yhtenäiskoulussa taas määräaikaisten opettajien osuus on 38 prosenttia.
Lukema on niin poikkeuksellisen suuri, että ainakin minulle herää mieleen kysymys, voiko näiden kaikkien määräaikaisuuksien peruste enää olla laillinen? En siis väitä mitään, mutta kysyn näiden lukujen herättämänä valtuutettuna. Ja vaikka olisikin perusteet olemassa, onko tämä tilanne reilu ja tasa-arvoinen viialalaisen lapsen ja nuoren kannalta?
Tiedän hyvin, että oppilastilastojen mukaan tulevaisuudessa joudutaan Akaassakin vähentämään koulujen henkilöstöä, mutta onko kaupungin suurimman koulun rooli toimia tässä puskurina? Ja jos muutaman vuoden päästä joudutaan henkilöstöä irtisanomaan heidän vakitoimistaan tuotannollisin syin, onko se tilanteena jotenkin katastrofaalinen. Tämähän on edessä kaikissa kunnissa, jos lapsimäärä tippuu. Yksityisellä sektorilla yt:t ovat normaali työvoiman tasauskeino.
Nyt pitäisi saada nykyisille oppilaille parhaita mahdollisia kasvattajia. He käyvät ainutlaatuista koulupolkuaan juuri nyt. Ja suhdanteet ehtivät Suomessa ja Akaassa vielä muuttua ennen kuin ennustettu oppilasmäärän romahdus myös toteutuu alakoulussa. On myös mahdollista, että valtakunnallisesti oppilasmäärän putoamiseen reagoidaankin ryhmäkokoja laskemalla, jotta pienen kansakunnan resurssit tulevat maksimaalisesti hyödynnettyä ja jotta tulevaisuuden Suomi olisi nykyistä inhimillisempi ja sivistyneempi.
Vastuun Viialan yhtenäiskoulun nykytilasta kantaa koulutuksen järjestäjä, Akaan kaupunki ja sen sivistyslautakunta, kaupunginhallitus, henkilöstöjaos ja valtuusto. Sitä mitä me kylvämme, me kohta niitämme. Toivottavasti sato ei ole kasvavaa eriarvoistumista vaan hyvinvoivia nuoria, joilla on hyvät eväät ponnistaa toiselle asteelle ja työelämään.
Mika Setälä
valtuutettu (kd)
sivistyslautakunnan puheenjohtaja
