Verotus ja sen oikeudenmukaisuus jakavat mielipiteitä, joten asialliselle, toisten näkemyksiä kunnioittavalle keskustelulle on varmasti tilausta, kuten Tommi Vihervaaran (AS 24.2.) ja Arto Koskisen (AS 23.1 ja 11.3.) kirjoitukset osoittavat.
Vihervaara kokee kunnallisveron jäsenmaksuksi, jonka jäsen joko maksaa hymyssä suin tai siirtyy uuteen seuraan, eli muuttaa kaupungista. Vihervaara kauhistelee Akaan veroprosenttia. Syytä kai onkin – Akaa kuuluu maamme kovimpiin verottajiin.
Koskinen taas kokee verojen olevan kaikkien ystävä. Koskisen viimeisin kirjoitus oli liian raflaava ja syyllistävä, mutta sen sisältämät faktat pitivät pääosin paikkansa. En kuitenkaan allekirjoita loisväittämiä tai seuraavaa kohtaa: ”veronalennukset varsinkin kunnan- ja valtionverossa ovat suora tulonsiirto hyvätuloisille…”.
Oikaisut näihin: Valtio maksaa suuren osan kuntien kuluista, joten pääomatuloveroja maksavat osallistuvat mitä suuremmissa määrin myös kuntien palveluiden rahoittamiseen. Veron alennus taas ei ole tulonsiirto, vaan tulonsiirrosta pidättäytyminen.
Älkää kuitenkaan hyvät pääomatulojen maksajat tai muutkaan loukkaantuko, vaan lukekaa Koskiselta myös se keskeinen pointti. Hän kertoo myös vasemmiston olevan valmis laskemaan veroja, kunhan se tehdään oikeudenmukaisesti.
Itse aionkin äänestää tahoa, joka lupaa pyrkiä alentamaan Akaan kunnallisveroa ja myös esittää keinoja veron oikeudenmukaisen laskun mahdollistamiseksi.
Akaan mahdollisuudet alentaa kuntaveroa nivoutuvat käsitykseni mukaan asukasluvun ja keskiansion kehitykseen. Nämä kehittyvät positiivisesti vain ”myymällä” Akaata. Sitä onneksi nyt jo tehdään, paljolti kiitos uuden kaupunginjohtajan, mutta myös edistysmielisten valtuutettujen.
Kunnallisveron korotuspaineita ei Akaassa pitäisi enää sote-uudistuksen jälkeen olla, sillä tuotamme jo nyt palvelut hyvin kustannustehokkaasti.
Kokonaisveroasteen kannalta taas keskeistä on, ettei maakunta verottaisi jatkossakaan, vaan että sote-alueen rahoitus hoidetaan osana valtionverotusta. Kuntien haasteeksi jäisi leikata omaa hallintoaan. Sote-tehtävien siirtyessä pois kunnilta, pitäisi näiden kyetä leikkaamaan puolet hallintokuluistaan. Ei ole helppo urakka, ei. Tämä on kuitenkin tehtävissä, jos yhteistä tahtoa laskea veroja on.
Lopuksi totean, että mielestäni valtion, kuntien ja sotealueiden tulisi kilpailuttaa omaa ja yksityistä tuotantoa rinnan. Vain terve toimijoiden välinen kustannuskilpailu ja mahdollisimman laaja kuluttajan valinnanvapaus luovat verorasitusta hillitsevää tehokkuutta ja takaavat palvelun laadun.
Tyypillinen yhden kauden valtuutettu – ei ehdolla mihinkään.
Tuomo Smått
Lue lisää: Verot ovat kaikkien ystävä
