Kuntavaalien ehdokaslistoille kertyi tällä kertaa nimiä hitaanlaisesti. Jos ehdokkaiden liikkeellelähdön jähmeydestä voi päätellä mitään äänestäjien aktiivisuudesta tulevissa kuntavaaleissa, voivat puolueet pitää vaalien siirron myötä saamaansa kahden kuukauden lisäaikaa melkoisena lahjana. Nyt niillä on aikaa tehdä jotain sellaista, mikä ei olisi ollut mahdollista, jos vaalit olisi järjestetty alkuperäisessä aikataulussaan.
Kiire tulee yleensä aina, ja lisäaikaa harvoin tarjotaan. Puolueiden tämänhetkistä tilannetta voisi verrata vaikkapa koronavarautumisesta vastanneiden viranomaisten tilanteeseen 29. tammikuuta 2020, kun Suomen ensimmäinen koronovirustapaus oli juuri todettu. Viranomaiset järjestivät tiedotustilaisuuden, jonka viesti oli, että ei kannata huolestua. Ei varmaan olisi kannattanutkaan huolestua, mutta esimerkiksi kasvomaskeja olisi jo voinut tilata reilummin lisää. Suomen koronatapaus oli vasta EU-maiden yhdeksäs, joten ajan ohella myös mahdollisuuksia parempaan varautumiseen olisi voinut vielä olla. Seuraava infektio Suomessa todettiin 26. helmikuuta.
Ovatko puolueet nyt vastaavassa tilanteessa? Onko niille annettu lisäaikaa varautua tilanteeseen, jossa äänestäjät eivät ehkä lähde liikkeelle? Pitääkö äänestäjiä aktivoida tavallista enemmän, jos vaalien siirto ja kesäkuussa ehkä edelleen jylläävä korona syövät jo muutenkin heikonpuoleista äänestysintoa? Mitä nyt pitäisi tehdä?
Taloustutkimus haastatteli 1 505 18–29-vuotiasta nuorta puhelimitse valtioneuvoston asettaman valtion nuorisoneuvoston toimeksiannosta helmikuussa 2021. Nuorten äänissä ovat vahvimmin kiinni Kokoomus (25 %) ja Vihreä liitto (25 %). Myös Perussuomalaiset (15 %) saavat nuorilta kannatusta, mutta hallituspuolueista SDP:n (9 %), Keskustan (9 %) ja Vasemmistoliiton (9 %) menestyminen on selvästi heikompaa.
Yksi tapa käyttää annettu lisäaika on vaikuttaa kyselytutkimuksen paljastamaan tilanteeseen. Useammalla puolueella on työtä tehtävänä, jos ne aikovat tavoittaa nuoria äänestäjiä. Nuorten huomion saa puhumalla nuoria kiinnostavista asioista. Akaan Seutu sitoutui viime vuonna nuoren lukijan kunnioittamiseen. Yksi sitoumuksen olennainen osa on nuorten nostaminen mukaan toimijoiksi, ei vain kohteiksi. Sitoumuksen allekirjoittamisen jälkeen Akaan Seudun avustajakunnassa on aloittanut yksi 13-vuotias ja yksi 16-vuotias toimittajanalku.
Samalla puolueet tulisivat tehneeksi yhteiskunnalle palveluksen aktivoimalla nuoria äänestämään. Äänestäminen on tärkeä tottumus, johon moni toivottavasti saa oppia jo kotonaan. Jos ei ole saanut, tapa pitäisi pystyä juurruttamaan viimeistään heti äänioikeuden saamisen jälkeen. Aktiivisten äänestäjien määrän lisääminen on tietysti myös jokaisen puolueen etu. Suuri osa nuorista näkee puolueiden väliset raja-aidat todennäköisesti hyvin paljon matalampina kuin vanhemmat sukupolvet, jolloin he myös liikkuvat puolueiden välillä herkemmin.
Viime kuntavaalien äänestysprosentti paljastaa, että työtä riittää tehtäväksi aivan kaikenikäisten äänioikeutettujen aktivoimisessa. Kansalaisen kannalta tärkeimpien vaalien eli kuntavaalien äänestysprosentti jäi vuonna 2017 koko maan tasolla 58,8 prosenttiin. Akaassa luku oli 57,4. Riittääkö kahden kuukauden lisäaika tämän luvun kääntämiseen kasvu-uralle?
