Akaan kaupungin kyvystä vastata kuntalaisille kuuluvista palveluista on syystäkin oltu pidemmän aikaa huolestuneita. Rahat eivät tunnu riittävän, ja keinoksi on ehdotettu monenlaisia keinoja ,alkaen leikkauksista ja palveluiden karsimisesta veronkorotuksiin.
Viimeisimpänä on otettu käyttöön tällainen pöljän pojan talousoppi, myydään omaisuutta ja odotetaan että ajat paranevat, ja sen myötä huolet kaikkoavat kuin hanget keväällä.
Tällainen pakkasella housuun laskemisen ihanuus muuttuu kyllä melko pian sananmukaisesti jäätäväksi todellisuudeksi.
Jos todella haluamme saada kuntatalouden pysyvästi kestävälle pohjalle, niin keinoja lienee kolme.
Ensimmäinen, ja epävarmin lopputuloksen suhteen, on kaupungin menojen leikkaaminen ja tulojen kasvattaminen. Leikkaamisen linja on kaikkein tuhoisin, sillä leikkaukset kohdistuisivat pääosin sellaisiin ryhmiin joilta on jo otettu, eikä liikkumavaraa alaspäin ole, ja se taas johtaa ilmiöön jota voidaan kutsua ”harakka tervatulla katolla”. Kun jostain otetaan pois, niin nokka kyllä irtoaa ja voidaan nauraa onnistumista, mutta melko pian joudutaan toteamaan että pyrstö onkin kiinni, eli ongelmat ovat siirtyneet toisaalle.
Velan ottaminen käyttökulujen paikkaamiseen on yhtä arveluttava keino, joskin nykyisessä maailmantalouden tilanteessa mielenkiintoinen vaihtoehto. Tässähän voisi koettaa ”meidän jälkeemme vedenpaisumus” taktiikkaa, sillä nykyinen rahan painamiseen perustuva hyvinvointi on luonut näennäisen ikiliikkujan, jossa on vain voittajia.
Keskuspankit painavat rahaa, jota jaetaan surutta markkinoille, josta se hakeutuu pörsseihin ja luo tyhjän päällä olevaa varallisuutta, Pelkään pahoin, että tällä tiellä tulee ennen pitkää susi vastaan, ja meidät perii hukka. Siis, jos on todellista hurjapäisyyttä, niin rahaa maailmalta vain, ja odotellaan kun kaikki romahtaa, ei silloin olla sen kummemmassa asemassa kukaan.
En kuitenkaan suosittele.
Olen melko skeptinen tulojen lisäämisen suhteen päättäjien toimesta, viimeisimpänä surullisena esimerkkinä on merkittävän veronmaksajan, tuulivoimayhtiön, tulon estämisyritys, joka perustui vain omien ja lähipiirin intresseihin, eikä niinkään tutkittuun tietoon.
Viimeiseksi keinoksi jääkin verotuksen tarkastelu. Tiedän ettei verojen hyvää tekevästä vaikutuksesta olla aivan samaa mieltä, ja varsinkin oikeiston suunnalla ne tuntuvat olevan suoranainen kirous, jonka poistaminen olisi lääke, niin taantumassa kuin noususuhdanteessa.
Tarkastellaanpa hiukan tätä verenimemisen välinettä tavallisen kuntalaisen kannalta. Usein kuulee kuinka kauhean korkea onkaan Akaan veroprosentti, ja tätä kuvaa edellä mainitut ryhmät koettavat vahvistaa, joskin väärin argumentein.
Todellinen veroaste kuntalaiselle, eli efektiivinen kuntavero, on aivan jotakin muuta kuin ilmoitettu kuntaveroprosentti 22,25. Otetaanpa esimerkkejä:
Kaupungin nykyinen keskimääräinen efektiivinen kuntaveroaste on 15,30 prosenttia.
Akaan mediaanitulossa, noin 25 000 euroa, se on 12,87 prosenttia. 100 000 euroa vuodessa tienaavalle todellinen veroaste on 20,01, eli ei siinäkään tuloryhmässä lähelläkään 22,25 prosenttia.
Itselläni, joka kuulun EK:n tulovertailussa parempaan keskituloluokkaan, se on 18,46 prosenttia, jonka maksan kyllä mielelläni.
Tätä taustaa vasten voidaan arvioida veronkorotusten olevan yksi varteenotettavimmista keinoista parantaa kaupungin taloustilannetta ja säilyttää sekä palauttaa kuntalaisille kuuluvat palvelut.
Arto Koskinen
Kuntavaaliehdokas (vas)
Kirjoitusta on muokattu. Lopusta on poistettu lista, jonka väitettiin kertovan viiden eniten tienaavan akaalaisten tulot ja efektiiviset kuntaveroprosentit.
Kommentointi on suljettu.