Ensimmäinen noin 10 000 kappaleen erä koronavirusrokotteita on tulossa Suomeen jouluksi. Suomi aloittaa rokotukset viimeistään 27. joulukuuta. Ensimmäisten päivien aikana pyritään rokottamaan lääkäreitä ja hoitajia Uudenmaan alueella. Ensimmäisestä erästä riittää 5000 ihmisen rokottamiseen.
Vaikka ensimmäisellä erällä ei vielä ole suurta merkitystä kokonaisuudelle, sen symbolinen arvo on merkittävä. Suuri merkitys 5000 ihmisen rokottamiseen riittävällä erällä on niille ensimmäisille rokotettaville ja heidän edustamilleen organisaatioille, joiden toimintaa avainhenkilöiden rokottaminen jo turvaa. Suuremmassa mittakaavassa kyse on siitä jokaiseen jouluun kuuluvasta joulun parhaasta lahjasta. Joku voisi puhua myös joulun ihmeestä. Emme joudu vastaanottamaan joulua epätietoisuuden pimeydessä, vaan saamme viettää sitä heikon valon jo kajastaessa horisontissa. Kysymys ei ole enää siitä, saapuuko rokote, vaan siitä, milloin se saapuu.
Tämä lahja pitää vain uskaltaa ottaa vastaan. Koronarokotteiden testitulosten julkaisua on seurannut pitkä liuta juttuja, joissa kerrotaan, että kaikki eivät aio rokotusta ottaa. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi 5.12.2020 Ylen kyselytunnilla, että hän tulee ottamaan rokotteen heti kun hänen rokotusvuoronsa tulee. Presidentti vie taas kansalle viestiä, miten nyt tulisi toimia. Muutamat muutkin poliitikot ovat jo ehtineet kannattamaan ajatusta ja julistaneet ottavansa rokotteen heti kun saavat siihen mahdollisuuden.
Historian valossa näyttää siltä, että ihmiskunnan kehitys kulkee nopeimmin eteenpäin erilaisissa poikkeustiloissa. Sotien aikana on kehitetty paljon sellaista, mistä on ollut hyötyä rauhan aikanakin. Terveydenhoito on tästä yksi esimerkki. Tiettävästi ambulanssikuljetuksetkin keksittiin Yhdysvaltain sisällissodan aikana. Koronaa vastaan emme sentään käy varsinaista sotaa, mutta samalla tavalla kyse on vihollisesta, jota vastaan toimiminen on saanut meidät käyttämään resurssejamme kehittääksemme toimivan lääkkeen nopeasti. Ikävä kyllä juuri tähän nopeuteen moni rokotteen kyseenalaistava epäilynsä pohjaa.
Nopea kehitystyö ei auta, jos tulosten käyttöönotossa aikaillaan. Onneksi ensimmäisinä rokotusvuorossa ovat henkilöt, joiden motivaation rokotteen ottamiseen uskoisi olevan kunnossa. Ensin rokotetaan hoitohenkilökuntaa. Seuraavana vuorossa ovat ikääntyneet, jotka kuuluvat riskiryhmään. Vasta sitten, kuitenkin ehkä jo maaliskuussa, tulee niin sanottujen tavallisten ihmisten vuoro. Ehkä vasta silloin törmätään merkittävissä määrin siihen, että kaikki eivät ole valmiita rokotetta ottamaan.
Tartuntatautilain nojalla kunta vastaa rokottamisesta. Se, miten nopeasti akaalainen pääsee lopulta rokotteen ottamaan, riippuu siis pieneltä osaltaan myös paikallisista järjestelyistämme. Terveydenhuollon yksiköissä rokottaminen on arkipäivää. Toivotaan silti, että meillä vielä jäljellä olevat viikot osataan käyttää tarkkaan hyödyksi valmistautumalla suureen rokotettavien määrään niin, että yhtään tartuntaa ei pääsisi syntymään sen vuoksi, että hyvä vauhti alkaisi hyytyä kalkkiviivoilla.
