Tarpeeseenhan suurin osa hyvistä asioista syntyy, aivan kuten tämä meidän Pulssimmekin keväällä 1975. Työtä perustettavan seuran eteen oli tehty ja paljon – nimi vain puuttui.
Sydänvuoden kunniaksi, ilman suurempia luomisen tuskia, päätimme ehdottaa nimeksi Pulssia. Kovasta vauhdista ei silloin ollut tietoa, mutta kohtuullinen pulssi on tarpeen elämässä, me tuumasimme.
Meillä sotkialaisilla oli silloin ollut jo monia hyviä vauvavuosia; pieniä oli joka talossa kuin ”pallin jalkoja”. Kerran, pari viikossa kokoonnuttiin kentälle; ikään, kokoon ja kuntoon katsomatta. Ja kohta kentältä vaelsii Perkiönkankaan pururataa kohti herttainen, mutkitteleva, pomppiva ja kikattava joukko, kuin mittarimato. Jokainen kynnelle kykenevä halusi osallistua.
Kesäjuhlia pidettiin heti ensimmäisenä kesänä kunnostetulla kentällä ja talvella tietysti hiihdettiin.
Vanhemmat toivat joukolla lapsia toimintaan alusta alkaen ja tulivat itse myös toimimaan. Aivan kuin kaikilla olisi ollut ääneen lausumaton tieto siitä, että aina niitä lapsia jostain haetaan. Parempi hyvän harrastuksen parista kuin huumeklinikalta.
Pulssi on kasvanut ja menestynyt monien ihmisten valtavalla työllä. Ruusupolku Perkiöntien loppupäässä kaipaa uusia ”mittarimatoja” kulkemaan kohti pururataa, kas edelliset mittarimadot ovat jo puolen vuosisadan ikäisiä.
Onnea ja menestystä edelleen toivovat
Sinikka ja Kyösti Huovinen
