Toijalassa jatketaan vanhaa nimiperinnettä, jolla pääsi aikanaan sanaristikoihin – Hukarin uudella alueella kadut on nimetty luontoteemalla, Tipurilla maatalousrakennusten mukaan

Kaavasuunnittelija Niina Järvinen kertoo, että Hukarin uudella alueella Viialassa katujen nimet noudattelevat luontoteemaa. Kuva: Jarno Keskinen

Peukaloisentie, Liito-oravantie, Punatulkuntie, Timoteintie ja Metsälaitumentie ovat kadunnimiä Hukarin uudella alueella Viialassa. Nimissä toistuu luontoteema.

– Uusilla asemakaava-alueilla kadut nimetään usein jonkin teeman mukaan. Esimerkiksi Männikön alueella Viialassa on mäntypuuteema, ja siellä on Neulaspolku, Neulaskatu ja Neulasraitti, Akaan kaupungin kaavasuunnittelija Niina Järvinen kertoo.

Männikön alueella Viialassa kadut on nimetty mäntyteeman mukaan. Kuvassa Neulaskatu. Kuva Tarja Antola

Levytiellä ja Musakujalla kaksoismerkitys

Kylmäkosken Tipurilla on kadunnimissä käytetty maatalousrakennuksia. Alueelta löytyy Aittatie, Kellaritie, Luhtitie, Riihitie ja Riihipolku.

Toijalan ABC-liikenneasemalle johtava Sirkesalontie on nimetty toijalalaissyntyisen muusikon Aki Sirkesalon muistolle. Sirkesalo perheineen menehtyi Thaimaan tsunamissa vuonna 2004. Teemaan liittyvät myös samalla Akaanportin alueella sijaitsevat Akinkuja, Levytie ja Musakuja.

– Kaupunkikehitysjohtaja Jyrki Sarkkisen ajatus oli, että Aki Sirkesalon muistolle on tärkeä saada nimettyä katu, aukio tai paikka. Silloisen rakennuttajainsinöörin Leena Huovisen idea puolestaan oli Musakuja ja Levytie, joilla on kaksoismerkitykset. Levy viittaa paitsi musiikkiin myös alueella toimineeseen Toja Oy:n levytehtaaseen, ja musan toinen merkitys on kivi, Niina Järvinen kertoo.

Sirkesalontie vie muun muassa Toijalan ABC-asemalle ja Akaanporttiin.

Nimiä voi ehdottaa kaavoitusyksikölle

Asemakaava-alueilla kadut ja yleiset alueet nimetään asemakaavan laadinnan tai asemakaavan muutoksen yhteydessä. Asemakaavat kadunnimineen hyväksyy kaupunginhallitus tai elinvoimalautakunta.

Haja-asutusalueiden tiennimistä päättämisen kaupunkikehitysjohtaja on delegoinut kaavasuunnittelija Niina Järviselle.

Kuntaliitoksen jälkeen Akaassa toimi nimistötyöryhmä, joka ideoi uusia nimiä eri taajamien samannimisille kaduille. Nykyisin työ tehdään kaavoitusyksikössä. Asemakaava-alueiden ja haja-asutusalueiden kadunnimiä pohtivat Järvisen kanssa kaupunkikehitysjohtaja Jyri Sarkkinen ja suunnitteluavustaja Leena Similä.

– Apuna käytetään kantatilan nimiä, historiallista tietoa alueesta tai maamerkkejä. Myös maanomistaja voi ehdottaa nimeä. Lisäksi kuulemme ideoita kaupungin muilta osastoilta, Järvinen kertoo.

 

Akinkuja on Sirkesalontien poikkitie.

Toijalassa on pelkästään teitä

Toijalasta ei löydy yhtä ainutta katua, vaan kadut on perinteisesti nimetty teiksi. Niiden lisäksi on nimiä, joiden jälkiosa on polku, kuja, raitti tai ranta. Akaan kaupungin maanmittausinsinöörin Heikki Knuutilan mukaan sotien jälkeen kaavoittaja nimesi katualueet teiksi ja periaate on siirtynyt kaavoittajalta toiselle. Knuutila kertoo, että Toijalassa ensimmäiset asemakaavat tehtiin jo 1950-luvulla. Toijalan kaupunki ryhtyi myös varhain lunastamaan katualueita omistukseensa.

Nimestään huolimatta Toijalan tiet ovat luokitukseltaan katuja.

– Kaavoissa teillä tarkoitetaan yleisiä teitä, jotka on merkitty kaavaan yleisen tien merkinnällä LT-alueiksi. Katujen kunnossapidosta vastaa kaupunki ja teiden ely-keskus. Viime vuosina ely-keskukset ovat pyrkineet aktiivisesti muuttamaan teitä kaduiksi, kaavasuunnittelija Niina Järvinen sanoo.

 

Kurisjärventien ja Alventien risteys Toijalassa 1980, jolloin K-kauppaa ja Holkerintietä ei vielä ollut. Vasemmalla Valtatie 3–7 kerrostalot (Kuvan tunnus AS77). Kuva: Akaa-Seura.

 

 

Kommentointi on suljettu.