Missä ovat Rasin koulun vuoden 1960 kolmasluokkalaiset? – ”Toivon tapaavani teidät Viialan kirkossa 1.11.”

Rasin koulun kolmas luokka vuonna 1960. Alarivi vasemmalta oikealle: Hilkka Luostari, Kaija Herkkola, Arja Haapalehto, Terhi Hakala, Tuija Pukarinen, Maria Ylönen ja Sirkka Ylönen. Toinen rivi: Hannele Nyholm. Kaija Rasi, Terttu Ahonen, Päivi Knuutti, Raili Kolehmainen, Paula Urhonen, Pirjo Sihvonen ja Irja Mattila. Kolmas rivi: Pekka Nykänen, Jorma Kivi, Markku Vuorinen, Matti Huovinen, Tuomo Järvensivu, Aki Paananen, Markku Tuusa ja Matti Sihvonen. Neljäs rivi: Tarmo Salin, Markku Lehtonen, Tapani Järvenpää, Teuvo Lehtinen, Johan Tavén, Raimo Alho, Jorma Virtanen ja Seppo Hormalainen. Oikealla opettaja Lauri Herkkola.

Kuvassa on Rasin koulun kolmas luokka vuonna 1960 Lauri Herkkolan johdolla. Aikaa on siitä hieman vierähtänyt. Missä Te kaikki lapset eli koulutoverini nyt olette?

Alarivissä vasemmalta oikealle ovat Hilkka Luostari, Kaija Herkkola, Arja Haapalehto, Terhi Hakala, Tuija Pukarinen, Maria Ylönen ja Sirkka Ylönen.

Toisessa rivissä ovat Hannele Nyholm. Kaija Rasi, Terttu Ahonen, Päivi Knuutti, Raili Kolehmainen, Paula Urhonen, Pirjo Sihvonen ja Irja Mattila.

Kolmannessa rivissä seisovat Pekka Nykänen, Jorma Kivi, Markku Vuorinen, Matti Huovinen, Tuomo Järvensivu, Aki Paananen, Markku Tuusa, Matti Sihvonen.

Ylärivissä ovat Tarmo Salin, Markku Lehtonen, Tapani Järvenpää, Teuvo Lehtinen, Johan Tavén, Raimo Alho, Jorma Virtanen, Seppo Hormalainen.

Mieleeni on jäänyt, että me Viialan Rasin koulun oppilaat kävimme useamman kerran kouluvuosiemme varrella laulamassa kuorona ja äänissä Viialan kirkon jumalanpalveluksissa musiikinopettajamme Enni Herkkolan johdolla. Kuoro kerättiin yhteen eri luokkien oppilaista. Virret, joita ainakin reippaasti veisasimme, olivat muun muassa: ”Enkö Herraa Jumalaani riemuvirsin kiittäisi!”(virsi 270) sekä ”Jeesus aarteheni riemu sydämeni, kuule ääneni.”(virsi 303). Virsiä hiottiin ja äänet soivat yhteen niin, että ne vielä vuosienkin jälkeen varmasti osataan. Vierekkäisten luokkienkin oppilaat ovat tervetulleita.

Kirkkoon mentiin ja päästiin, en kylläkään tiedä enkä muista miten? Pyörällä kait tai kelkalla, vaiko apostolinkyydillä, kuka mitenkin? Autokuljetuksia ei ollut, eikä niitä silloin järjestelty. Muistaako kukaan? Tosin Viialan kirkko on ollut aina hyvin saavutettavissa.

Minulle itselleni Viialan kotikirkko on ollut tärkeä paikka koko elämäni ajan. Toivon, että tapaamme siellä sunnuntaina 1.11. kello 11 sekä Viialan kirkon historiaan liittyvässä valokuvanäyttelyssä juhlamessun jälkeen. ”On riemu kun saan tulla,” (virsi 195) eli, jos niin on meille suotu?

Terhi Hakala-Vappula