Yhdessä onnistuminen palkitsee – Palveluskoiraharrastus testaa ohjaajan ja koiran yhteispeliä

Ohjaaja Sanna Valkama ja kouluttaja Laura Kemppi kannustavat Valkaman saksanpaimenkoira Taraa tottelevaisuuskoulutuksessa. Kuva: Antti Luukkanen.

Junaradan varressa olevalla ruohokentällä Toijalassa riittää vauhtia. Meneillään on Pirkanmaan Palveluskoiraharrastajien tottelevaisuustreenit, ja innoissaan ovat niin ohjaajat kuin koiratkin. Vaikka koirat eivät olekaan toistensa kanssa tekemisissä, välillä joku vuoroaan odottava kommentoi autosta muiden tekemisiä.

Treenejä vetää Laura Kemppi, joka kannustaa ohjaajia saamaan koiransa toimimaan käskyjen mukaan. Intoa Kemppi nimenomaan korostaa, jos harrastus kiinnostaa.

– Oma halu ja palo vaaditaan, jos haluaa lähteä kokeilemaan. En koe, että pitäisi olla muita alkuvalmiuksia. Kaikki me aloitetaan aina jostain.

Kouluttaja Kemppi lisää, että lauantain tottelevaisuuskoulutukseen riittää kun koirarotu on palveluskoirahyväksytty. Lista on menneitä vuosia huomattavasti pidempi, eli mukaan pääsevät nykyään monet muutkin kuin saksanpaimenkoirat ja belgianpaimenkoirat, jotka ovat olleet yleisimpiä rotuja.

Tärkeää on myös tuntea oma koiransa.

– Mistä se tykkää, nauttii ja syttyy. Koiran ja ohjaajan suhteen pitää olla hyvä eli pitää esimerkiksi tietää, miten koira palkkautuu eli tykkääkö se enemmän leikkiä kuin syödä.

Tiina Kyrölän rottweiler Brima ei millään malttaisi odottaa omaa vuoroaan. Kuva: Antti Luukkanen.

Hyötyä myös arkeen

Palveluskoiraharrastus on tavoitteellista toimintaa, sillä koirakot tähtäävät kilpailuihin, joissa testataan ohjaajan ja koiran yhteispeliä. Osa lajeista on suunnattu vain tietyille roduille, eli esimerkiksi vesipelastus ei sovellu aivan pienille koirille.

Kouluttaja Mari Kolkkala kuitenkin muistuttaa, että harrastamisen ei tietenkään tarvitse olla kilpailuihin tähtäävää, ja ovet treeneihin ovat usein avoinna kaikille.

– Kaikenlainen harrastaminen on hyväksi koiran ja omistajan suhteelle. Yhdessä tekeminen ja onnistuminen luo positiivisia tunteita niin ihmiselle kuin eläimelle.

Pirkanmaan Palveluskoiraharrastajissa muun muassa tottelevaisuutta ja peltojälkeä ohjannut Kolkkala sanoo, että koiran kanssa treenaaminen kantaa usein hedelmää treenien ulkopuolellekin. Perusarjesta tulee sujuvampaa, kun saadaan toimintatapoja, joita voidaan hyödyntää esimerkiksi lenkeillä kulkiessa.

Ja niin kuin monessa muussakin harrastuksessa, onnistuminen pitää motivaation kunnossa ja tekee harrastuksesta mielekästä niin ohjaajalle kuin kouluttajallekin.

– Erilaisten haasteiden edessä joutuu välillä raapimaan päätään enemmänkin, mutta palkkiona on mielettömän hieno tunne, kun näkee koirakon lopulta yhdessä onnistuvan, Kolkkala sanoo.

Pirkanmaan Palveluskoiraharrastajat ry:n sihteeri Noora Rajaniemi ja puheenjohtaja Jarkko Rajaniemi. Rottweiler Freya on jo ehtinyt palautua treenistään. Kuva: Antti Luukkanen.

Koiran ja ohjaajan suhde uudelle tasolle

Pirkanmaan Palveluskoiraharrastajat ry:n sihteeri Noora Rajaniemi kertoo lauantaisten treenien lomassa, että toiminta on keskittynyt Akaaseen koirahallitilojen ansiosta. Silloin talviharjoittelukin onnistuu vaivattomammin. Harrastus pääsee elementtiinsä kuitenkin kesäisin, jolloin ollaan osin säiden armoilla.

– Kesä on pakko hyödyntää, eli mennään heti pellolle, kun vain päästään. Meillä on hyvät välit maanviljelijöihin, joten meillä on paljon peltoa käytettävissä peltojälkitreenausta varten.

Rajaniemellä itsellään on kaksi rottweileria, joista Freyan kanssa treenataan tottelevaisuutta ja peltojälkeä ja Riian kanssa pelkästään jälkimmäistä.

– Parasta mitä koen koiraharrastamisen tuoneen minulle, on ihmisen ja koiran välinen suhde. Harrastaminen nostaa ohjaajan ja koiran välisen suhteen uudelle tasolle.

Harrastus on intensiivistä, sillä treenejä on usein. Lisäksi koiran kanssa voi harjoitella ominpäinkin.

 

Kouluttaja Laura Kemppi antaa koulutuksen ohessa myös käytännön vinkkejä. Kuva: Antti Luukkanen.

Kokeet tähtäimessä

Vaikka palveluskoiraharrastuksen tavoitteena on saada ohjaajan ja koiran suhde mahdollisimman toimivaksi, sekä Kemppi että Rajaniemi muistuttavat, ettei epäonnistumisia pidä pelätä. Kemppi huomauttaa, että koira turhautuu osatessaan kaikki sille annetut harjoitteet, joten sitä on hyvä haastaa jatkuvasti tekemään uutta.

Pirkanmaan Palveluskoiraharrastajien koirakoita on käynyt näyttelyissä, PEKO-T-kokeessa (pelastuskoirien tasokoe), TOKO-kokeissa (tottelevaisuuskoe), FH-jälkikokeissa ja PK-hakukokeissa.  Kuten monen muunkin harrastuksen, koronaepidemia pisti osan palveluskoratoiminnasta jäihin.

– Koetuloksia ei tänä vuonna juurikaan ole, kun meidänkään yhdistys ei ole voinut järjestää kokeita. Osalla jäsenistä kuitenkin kokeet ovat tähtäimessä vielä tänä vuonna, Rajaniemi sanoo.

Kaikille kiinnostuneille Rajaniemi haluaa korostaa, että yhdistyksen nimestä huolimatta treeneihin ovat kaikki innokkaat harrastajat tervetulleita koirarodusta riippumatta, vaikka oma koira ei olisikaan palveluskoirahyväksytty.

Noora Rajaniemi treenaa Freyansa kanssa. Laura Kemppi seuraa tottelevaisuuden oppimista lähietäisyydeltä. Kuva: Antti Luukkanen.