Otsikko on monen yrittäjän suussa kuluva viisaus, jota muun muassa McDonald’s-ravintoloiden maailmanvalloituksen taustalla olleen Ray Krocin kerrotaan viljelleen. Ajatus on, että vaikka kukaan ei osaa vielä kaivata jotakin tuotetta tai palvelua, tarvitsijoita kyllä löytyy, heti kun joku uskaltaa ottaa riskin ja alkaa tarjota vielä uutta ja tuntematonta tuotetta.
Hyvä esimerkki löytyy raumalaisesta kahvilakulttuurista. Olen kirjoittanut muutamankin jutun siitä, miksi turisteja kuhisevan kaupungin kahvilat eivät vielä muutama vuosi sitten olleet auki sunnuntaisin. Selitys oli se, että asiakkaita ei ole sunnuntaisin. Kahvilayrittäjät hokivat tätä kuin mantraa. Miksi asiakkaita ei ollut sunnuntaisin? Koska ei ollut tarjontaa. Sitten kaupunkiin saatiin torin laidalle uusi yrittäjä, joka ilmoitti aukioloaikansa kahvilan seinässä olevalla kyltillä hyvin ytimekkäästi: Joka päivä kymmenestä kymmeneen.
Asiakkaita riitti. Krocin viisaus oli jälleen osoittanut toimivuutensa. Luotiin tarjonta, ja kysyntä seurasi perässä. Oikeastaan kyse ei edes ollut kysynnästä, vaan patoutuneen ostopaineen purkautumisesta. Turistit olivat vuosia kulkeneet seteli ojossa kiinni olleiden kahviloiden ohi, kunnes joku viimein äkkäsi tarttua siihen.
Tuoreempi esimerkki löytyy viime keskiviikon Akaan Seudun sivulta kolme. Elenia mainostaa siellä valokuituliittymiään kuluttaja-asiakkaille. Akaan alla on jo pitkään risteillyt valokuitukaapeleita, mutta yksityisille kuluttajille liittymiä ei silti ole myyty. Valokuidun saaminen kuluttajien käyttöön on ollut niin kaukainen ajatus, että kaupungin tehdessä päätöstä myös kuluttajille tarjottavan valokuituverkon rakentamisesta kaupunkiin Lounean kanssa osa valtuutetuista pelkäsi sopimuksen johtavan tilanteeseen, jossa Lounea pääsee markkinoilla monopoliasemaan. Monopoliasemaa ei siis tullut, tuli tilanne, jossa kaupungissa jo aiemmin toiminut yritys huomasi, että tätä meidän tuotettamme voisi vaikka myydä.
Elenian ilmoitus viime viikon Akaan Seudussa vahvistaa otsikon ajatuksen. Miten luulette Rauman muiden kahviloiden käyttäytyneen, kun kaupunkiin tuli uusi kilpailija, joka piti ovensa auki oikein sunnuntaisinkin ja sai jopa asiakkaita? Ensi alkuun hämmästys oli kovaa. Kaikkihan toki tiesivät, että eivät turistit tai varsinkaan oman kaupungin väki kaipaa mitään sunnuntaikahveja. Ensijärkytyksestä toinnuttuaan joku keksi, että ehkä hänkin voisi kokeilla pitää liikeyrityksensä ovet auki silloin, kun asiakkaita on ja heillä on aikaa tulla kahville. Ei hassumpi ajatus.
Samaa kaivataan nyt akaalaisilta matkailualan yrittäjiltä. Kävin maanantaina Visavuoren puutarhassa. Menin ennen ovien aukeamista ja lähdin puoli tuntia sen jälkeen, kun ovet oli virallisesti avattu yleisölle. Parkkipaikka oli melkein täynnä. Toki on kesäloma-aika, mutta silti oli maanantaiaamu. Visavuoren puutarhuri oli juuri hetkeä aiemmin maininnut, että matkailijoita riittää nyt Helsingistä asti epätavallisen paljon. Koska Visavuoreen oli päätynyt näin moni, voitaneen päätellä, että eri asioista kiinnostuneita matkailijoita oli Akaan seudulla samalla kellonlyömällä liikkeellä moninkertainen määrä.
Jokainen matkailija, joka ajaa Visavuorelle tai minne tahansa yksittäiseen matkailukohteeseen asti ja palaa sitten suoraan takaisin kotiinsa, on meille menetetty mahdollisuus. Akaalaisin voimin perustettiin juuri Tapahtumateollisuus ry. Mitä ja ketä tarvitaan, jotta Akaan seudulle syntyy toimiva matkailukohteiden yhteisö, joka ottaa asiakseen ohjata alueelle saamamme matkailijan viettämään täällä koko päivän?
Se ainakin on varmaa, että kun luomme tarjonnan, kysyntä seuraa perässä.
