Kuten Toijalassa kesän aikana liikkuneet ovat huomanneet, on Satamatien ja Hämeentien risteyksessä menossa kiertoliittymän rakentaminen. Tässä yhteydessä on Miljoonasillan pohjoisen puolen itään johtava ramppi muuttumassa kevyen liikenteen rampiksi, ja liikenne pohjoiseen tullaan ohjaamaan Ryödintien kautta. Miljoonasilta muuttaa siis jälleen kerran muotoaan.
Rata tuli Akaaseen 1876
Toijalan aseman vihkiäisiä vietettiin vuonna 1876, kun radat Helsingistä Tampereelle ja Toijalasta Turkuun olivat valmistuneet. Asema ja vanha postitalo sijaitsivat saarekkeessa ratojen välissä.
Vuonna 1920 Toijalan aseman ratapihan pituus oli 1,75 kilometriä. Sivu- ja syrjäraiteita oli 9,6 kilometriä ja vaihteita 41.
Ratapiha laajeni pikkuhiljaa, kun rakennettiin uusia ratayhteyksiä sekä raide tavara-asemalle ja siirtoraiteita.
Neljän kilometrin pituinen rata Toijalan Satamaan valmistui vuonna 1927. Sitä oli aluksi rakentamassa 140 rautatiepataljoona 2:n miestä ja myöhemmin myös paikallisia siviilejä.
Sataman rata helpotti puutavaran kuljetusta. Satamalaituri rakennettiin niin pitkäksi, että sille mahtui samanaikaisesti kymmenen rautatievaunua. Henkilöliikenne Satamaan alkoi 1.6.1927.
Yhtyneiden Paperitehtaiden johtaja Rudolf Walden teki vuonna 1934 valtioneuvostolle tarjouksen radan jatkamisesta Valkeakoskelle veden yli. Järven pohja oli kuitenkin niin liejuinen ja pehmeä, että ajatuksesta oli luovuttava. Rata päätettiin rakentaa Konhon kautta, ja Yhtyneet Paperitehtaat maksoi puolet kustannuksista. Tavaraliikenne radalla alkoi syksyllä 1937.
Silta korvasi tasoylikäytävät
Toijalassa pääradan ylitykseen liikenteelle oli kolme tasoylikäytävää: pisin nykyisen S-marketin kohdalta Satamatielle johtanut, jolla oli oma ”portinvartijansa” sekä Vanhalan tasoristeys Palkinpäässä ja Uotilan ylikäytävä aseman pohjoispuolella.
1930-luvulla oli menossa maantielinjaus, jossa rakennettiin uusi tie Sääksmäen rajalta Toijalan tavara-aseman vaiheille. Toijalalaisia ratkaisu luonnollisesti miellytti lukuun ottamatta välittömästi rautatien itäpuolella asuvia, joiden maita ja jopa taloja uusi tie uhkasi.
VR:llä oli rautatien ja maantien risteyksiä suunniteltu hoidettavan eritasoratkaisuilla siten, että päärata ylitettäisiin ja Turun rata alitettaisiin. Lopulta päädyttiin ylikulkusiltaan.
VR halusi rakentaa ja maksaa sillan
Toijalan ylikulkusillan rakennuspiirustukset laadittiin rautatiehallituksen sillanrakennusjaostossa vuonna 1934. Perusratkaisuksi VR valitsi rautabetonirakenteisen kehäsillan. TVH aluksi hieman nikotteli väittäen, että rautatien turvalaitteita parantamalla turvallinen ratapihan ylitys voitaisiin toteuttaa ilman kallista ylikulkusiltaa.
Valtio toivoi sillan rakentamiseen myös Akaan kunnan rahoitusta, mihin kunta ei suostunut. Lopulta sillan rakentamisen hoiti VR. Rautatielaitoksen silloisena periaatteena kun oli, että jos silta kulkee osaksikin sen alueella, haluaa se itse suunnitella, rakentaa ja kunnossapitää sen.
Siltaa oli rakentamassa parikymmentä miestä, pääosin paikkakuntalaisia.
Toijalan ylikulkusilta valmistui vuonna 1935. Tällöin eivät nousupenkereet eli rampit kuitenkaan olleet vielä valmiit. Täysin käyttökunnossa silta oli vasta syksyllä 1937. Kuusijänteisestä sillasta tuli piirustusten mukaisesti 68 metriä pitkä.
Ylikulkusiltaa on kutsuttu Miljoonasillaksi siitä saakka, kun kuntalaiset saivat tietoonsa sillan hinnan, noin 1,2 miljoonaa markkaa.
Huokausten silta houkutteli
Sillan valaistuksen rakentamisen hoiti VR, mutta kunnossapito jäi kunnalle. Sillan molemmissa päissä oli rampit sekä itään että länteen, ja ramppeihin tarvittava maa-aines tuotiin Tampereen aseman rakennustyömaalta.
Sillan kylän puoleiseen päähän rakennettiin puuportaat asemalaiturille. Niitä kutsuttiin kansan suussa Huokausten sillaksi, koska nuoriso viihtyi niillä ilmeisen hyvin. Portaat purettiin pois 1950-luvun lopulla.
Samalta rampilta johti alas kohti Valtatietä myös betoniportaat.
Miljoonasillalle on sen käyttöaikana tehty lukuisia korjaustöitä. Vaikka VR ajan mittaan lievensikin vaatimustaan suunnitella ja rakentaa sen alueella olevat ylikulkusillat itse siirtyen yhteistoiminnalliseen suuntaan ja TVL:n päävastuullisuuteen, halusi se vastata pitkälle 1980-luvulle saakka aiemmin rakentamiensa ylikulkusiltojen kunnossapidosta.
Miljoonasillalla on kolaroitukin
Vuosien mittaan sillalla on nähty niin hevoskyytiä, linja-autoja, kuorma-autoja kuin pienempiäkin kulkupelejä ja jalankulkijoita. Silta suljettiin raskaalta liikenteeltä vuonna 1979, kun uusi alikulkusilta valmistui Kurisjärventielle.
Miljoonasillalla on sattunut vuosien mittaan myös useita pieniä kolareita ja suistumisia, mutta muutama vakavampikin. 1970-luvulla suistui kuorma-auto kaiteen läpi raiteille, ja vuonna 2006 sattui kuljettajan kuolemaan johtanut kaiteen läpiajo Laaksolan puolella.
Ramppi historiaan rakentamisen alta
Miljoonasillalta Toijalan keskustaan johtava ramppi purettiin pois, kun Toijalan S-marketia rakennettiin vuonna 2001 ja vanha Turku-radan pohja rakennettiin Holkerintieksi.
Edelliset suuret korjaukset Toijalan ylikulkusillalle tehtiin vuonna 2005. Niillä tavoiteltiin vähintään 15 vuotta lisää käyttöikää. Korjauksiin kuului vesieristysten uusiminen sekä pilarien ja alapuolisten rakenteiden betonikorjaukset.
Lähteet: Museoveturiseura ry:n/ Juuso Hyvärisen arkistot, Pekka Ahlforsin arkistot
Kuvat Akaa-Seuran arkistosta ellei toisin mainita
