Niin moni lapsi opiskelee Parmacon toimittamissa väistötiloissa, että parmaco voitaneen jo hyväksyä koulun synonyymiksi kielessämme. Lähitulevaisuuden aikuiset voivat kysellä toisiltaan, missä kukin on parmaconsa käynyt. Kun yhä useampi työikäinen altistuu työpaikallaan homeelle niin, että verinäytteistä alkaa paljastua vasta-aineita, on myös heillä edessä muutto väistötiloihin. Näin saamme toisiinsa tutustumassa olevat työikäisetkin kyselemään toisiltaan, missä toinen on parmacossa eli siis töissä.
Lähes 20 vuotta sitten, nuorena kesätoimittajana, sain tehtäväkseni käydä haastattelemassa kotikaupunkini viimeistä talonmiestä. Hän oli siirtymässä eläkkeelle kaupungin uusimman miljoonakoulun talonmiehen tehtävistä. Jutun otsikoksi tuli talonmiehen suusta kuultu suora lainaus ”Tällaisessa talossa pitää olla joku”. Englanniksi se joku on caretaker, huolenpitäjä. Uutta talonmiestä ei siis kuitenkaan ollut tulossa. Alettiin säästää. Ei maksettu talonmiehelle vetelehtimisestä vaan alettiin maksaa huoltofirmoille tehokkaista työtunneista. Ajatuksena oli, että sitten on tehokasta, kun huoltofirma tulee tekemään korjauksia siinä vaiheessa, kun jokin on jo rikki.
Mainitun koulun oppilaat ovat olleet omassa parmacossaan nyt jo useamman vuoden. Ei siis tullutkaan säästöä. Koulu meni homeeseen ja on jälleen miljoonakoulu. Reilut parikymmentä vuotta sitten rakentaminen maksoi miljoonia, nyt korjaaminen maksaa miljoonia.
Jotenkin en jaksa uskoa, että suomalainen rakentaminen olisi aivan sekundaa, ei ainakaan, jos tasakattorakentaminen unohdetaan. Esimerkkikoulussani ei ollut tasakattoa. Mutta lähes 20 vuoden ajan sitä hoidettiin periaatteella, että sitten kun joku vihdoin viitsii huomauttaa, että vesijohdot vuotavat, tulee huoltofirma, joka laittaa putket kuntoon. Talotekniikasta jotakin tietävinä putkimiehet saattoivat samalla huomata, että ilmanvaihtokoneen suodattimia ei ole vaihdettu 10 vuoteen. Putkimiehinä asia ei kuitenkaan kuulunut heille, joten suodattimet ovat vaihtamatta edelleen.
Vastaavia rakennuksia on paljon. Niissä ei ole sitä Jokua, joka tietäisi kokonaistilanteen. Tietäisi, mitä on tehty. Onko tällaisilla rakennuksilla edes sellaista Jokua, joka tietäisi, miten talo toimii? Eikä ongelma koske vain julkisia rakennuksia. Moniko isännöitsijä esimerkiksi tietää, miten hänen isännöimänsä talot oikeasti toimivat ja millaista huolenpitoa ne tarvitsevat? Varmasti heitäkin on. Henkilökohtaisesti tuntemani isännöitsijät eivät ole sellaisia. He ovat puhtaasti hallinnollisia rattaita koneistossa, jonka asiantuntemus rajoittuu kykyyn soittaa huoltofirma paikalle sitten, kun talo on jo rikki. Keneltä tahansa polkupyörien korjaajalta voidaan kysyä, miten hyvin se malli toimii. Jokakeväisten polkupyöränhuoltojuttujen peruskauraa on harmittelu siitä, miten ihmiset eivät koskaan tuo pyöräänsä huoltoon, ainoastaan korjattavaksi. Jos maltettaisiin huoltaa, vaikka se maksaa, ei tarvitsisi korjata.
Onko meillä käytössä tapa, jossa rakennukset rakennetaan ja jätetään sitten käytännössä niille sijoilleen mätänemään? Onko meillä ongelma rakentamisen vai käytön kanssa? Tietokoneympäristössä viljellään termiä käyttäjävirhe. Se tarkoittaa, että kone ja ohjelmisto toimivat täydellisesti. Ongelma on tuolin ja näppäimistön välissä. Valmistuuko meille yksi toisensa jälkeen moitteettomia tai lähes moitteettomia rakennuksia, joita ei vain osata käyttää? Pitäisikö näissä taloissa olla Joku?
Kommentointi on suljettu.