Suomessa on nykyisin 310 kuntaa. 107 näistä nimittää itseään kaupungiksi. Akaaseen on muutettu 279 kunnasta tai kaupungista. Jos katsotaan tilannetta kuntien alkuperäisten nimien mukaan, on meille saavuttu 504 eri kunnasta. Tässä luvussa ovat mukana myös luovutetun alueen kunnissa syntyneet, mikä osaltaan selittää käsittämättömän suurta kuntien määrää. Sitä emme selvittäneet, mikä on junantuomien suhdeluku kunnan alueella syntyneisiin nähden muissa Suomen kunnissa. Akaan luku on joka tapauksessa loistava. Akaassa ja sen muodostaneissa kunnissa syntyneitä on nykyisistä akaalaisista vain 7019 henkilöä. Olemme siis ulkopuolelta tulleiden kaupunki, olemme ”kaupunkiinmuuttajia”.
Jokin tänne vetää. Voisiko tilastotiedoista päätellä, miksi saamme muuttajia niin monesta kunnasta ja kaupungista? Kaupungin väkiluku on hienoisessa laskussa, mutta se onkin sitten lähes ainoa ikävä tieto, joka tilastoista selviää. Akaalaisten keskiansio on nousussa. Tämä näkyy jo seurakunnan taloudellisessa tuloksessakin. Akaan Seutu kertoi 10.6., miten seurakunnan tilinpäätös osoittaa 171 000 euron ylijäämää. Yllätysylijäämän selittää paitsi menojen arvioitua pienempi määrä, ennen kaikkea ansioverotulojen yli 78 000 euron kasvu vuodesta 2018. Tämä on Kirkkohallituksenkin mielestä seurausta siitä, että seurakuntalaisten ansiotaso on noussut.
Vähemmän väkeä, enemmän rahaa. Voisiko tämä johtua siitä, että yhä useampi meistä käy asiantuntijatason työssä joko Tampereella tai Hämeenlinnassa? No tämänhän jo tiesimme, vaikka asiaa ei meille muuttaneiden syntymäkunnista voikaan suoraan päätellä. Vaikka Akaassa asuu 1573 Tampereella ja 386 Hämeenlinnassa syntynyttä, mahtuu meillä asuvien joukkoon ehkä satoja henkilöitä, jotka ovat syntyneet jossain aivan toisaalla, työllistyneet Tampereelle tai Hämeenlinnaan ja tehneet oikean päätöksen: kulkeneet suoraan Akaaseen kulkematta työpaikkakunnan kautta.
Mitä se sitten kenellekin tarkoittaa, että olemme muualta tulleita? Akaalaisille yrityksille se tarkoittaa sitä, että varsinkin lähialueilta muuttaneet pitää saada tutustumaan ja luottamaan akaalaisiin palveluihin. Jos muuttaja on asunut koko ikänsä vaikka Lempäälässä ja muuttanut Akaaseen, voi olla, että hän käyttää yhä lempääläisiä palveluita, vaikka Akaassakin tuotetaan palveluita ja jopa myydään monenlaista. Kun muualta muuttajien määrät ovat näin suuria, on muuttajien käännyttäminen akaalaisten palveluiden puoleen jo kohtalonkysymys paikallisille yrityksille.
Akaaseen muuttaneille sama asia tarkoittaa sitä, että tulija on ulkopuolinen. Kukaan ei varmasti halua olla ulkopuolinen. Niinpä Akaaseen muuttavilla ja akaalaisilla toimijoilla on yhteenlankeava intressi tehdä jokaisesta tulijasta akaalainen. Jos työpaikka on parinkymmenen kilometrin päässä ja liikenneyhteydet toimivat, voi moni tulla meille sillä ajatuksella, että Akaa on hänelle pelkkä postiosoite ja nukkumapaikka. Korona on avannut monen aiemmin näin ajatelleen silmät sille, että Akaa on itseasiassa yhteisö, johon kaikki on kutsuttu mukaan. Jos me ulkopuoliset emme muodosta omaa yhteisöämme, jäämme ulkopuolelle.
