Pirkanmaan 22 kuntaa ja maakuntaan ensi vuoden alussa liittyvä Kuhmoinen perehtyvät parhaillaan Pirkanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaan vuosille 2020-2025. Suunnittelupäällikkö Mika Vuori kiittelee pirkanmaalaisia omatoimisuudesta ja aidosta yhteistyöstä tärkeässä haasteessa.
Pirkanmaan kuntiin ja vielä tämän vuoden Keski-Suomeen kuuluvaan Kuhmoisten kuntaan on lähtenyt yli 40-sivuinen luonnos maakunnan yhteiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon vuosien 2020-2025 järjestämissuunnitelmaksi.
Hanketta koordinoiva Tampereen kaupungin suunnittelupäällikkö Mika Vuori sanoo, että materiaalia kertyi monin verroin runsaammin kuin suunnitelmaluonnokseen lopulta pystyttiin mahduttamaan.
Vuori korostaa Pirkanmaan kuntien löytäneet yhteistoiminnan vahvuudet jo pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallisessa valmistelussa. Tuolloin maakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatiminen oli kirjoitettu lakiin.
– Nyt pirkanmaalaiset kunnat ovat asialla omasta halustaan eli vapaaehtoisesti. Suunnitelman laadinta on yhdistetty maakunnassamme toteutettavaan kuntavetoisen sote-muutoksen sisältöihin sekä suunnitelmiin ja valtakunnallisiin jo tiedossa oleviin kehityshankkeisiin, kuten tulevaisuuden sote-keskus-ohjelmaan, Vuori kiittää.
– Lisäksi huomionarvoista on, että Pirkanmaa tekee nyt ensimmäistä kertaa yhteisen suunnitelman myös sosiaalihuollolle, Vuori teroittaa.
Kunnat käsittelevät sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistä järjestämissuunnitelmaa toukokuussa, ja ne antavat siitä lausuntonsa. Kuntien kommentit otetaan huomioon lopullisessa suunnitelmassa, joka menee Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston sinetöitäväksi.
Palvelukärjellä asiakkaan parhaaksi
Suunnittelupäällikkö Mika Vuori korostaa, että Pirkanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen järjestämissuunnitelma nostaa selkeästi esille asiakkaan palvelutarpeet. Hän lisää, että nyt esimerkiksi rakenteet ovat toissijaisia.
– Maakunnassamme on 22 toisistaan hyvin erilaista kuntaa. Näin ollen kunkin kunnan omille asukkailleen tuottamat ja tarjoamat palvelut ovat keskenään kovinkin erilaisia. Erot syntyvät esimerkiksi resurssien määrästä. Myös kuntien asukasrakenteissa on merkittäviä eroja. Missään tapauksessa kansalaiset eivät nauti tasavertaisista ja samanlaisista palveluista, Vuori huomauttaa.
Vuori painottaa, että yhteisellä suunnitelmalla edistetään sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteensovittamista. Asiakaslähtöisyys on päävaateena. Tuottavuus on välttämättömyys niukkenevien voimavarojen aikana.
Vuoren mukaan järjestämissuunnitelma on järeä asiakirja. Siinä linjataan niin strateginen palveluiden kehittäminen kuin alueellinen yhteistoimintakin.
– Sovimme esimerkiksi kuntien välisestä yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevista tavoitteista ja vastuutahoista, terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, päivystys-, kuvantamis- ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista sekä tarvittavasta yhteistyöstä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, lasten päivähoidon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken, Vuori tarkentaa.
Vuosiksi 2020-2025 palvelujen järjestämiselle on Pirkanmaalla valittu viisi painopistettä. Ne ovat muotoutuneet Pirkanmaalla havaittujen ilmiöiden perusteella. Lisäksi tulevaisuuden sote-keskus-ohjelma eli nykyisen hallituksen sote-hanke antaa askelmerkkejä. Myös kansalliset sosiaali- terveyspalveluiden kehittämistavoitteet on otettu huomioon.
Painopisteet ovat: parannetaan palvelujen yhdenvertaista saatavuutta ja oikea aikaisuutta, varmistetaan asiakaslähtöisesti sote-palvelujen yhteensovitus ja yhdyspinnat muihin palveluihin, kehitetään palvelujen laatua ja kustannusvaikuttavuutta (tuottavuuden vahvistaminen ja riittävät resurssit ja osaava henkilöstö), siirretään painotusta raskaista palveluista ennakoivaan ja ehkäisevään työhön (omaehtoisuus ja digitaaliset palvelut sekä yhteiskehittäminen ja yhteistuottajuus) sekä kehitetään johtamista ja tiedolla johtamista (ICMT, talousosaaminen ja tavoitteellinen johtaminen).
Hyvät palvelut mutta hajallaan
Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen järjestämissuunnitelma nauttii laajaa kannatusta niin kunnissa, kuntayhtymissä, sairaanhoitopiirissä kuin yksityisellä ja kolmannella sektorilla.
Suunnittelupäällikkö Mika Vuori on vakuuttunut siitä, että korona-aika toimii kannustavana konsulttina kiristyvän kuntatalouden kanssa.
– Lisäksi maakuntamme kunnat ovat saavuttaneet jo konkreettisia tuloksia yhteen hiileen puhaltamisessa, Vuori lisää.
Vuori kuvailee nykytilannetta sellaiseksi, että kunnissa on hyviä, laadukkaita palveluja mutta ne ovat hyvin hajallaan. Ongelmana ja haasteena on siis palvelujen saatavuuden parantaminen. Asiakkaan ei tarvitse juosta paikasta toiseen, vaan hänen tilanteensa kartoitetaan ja asiat ratkaistaan selkeästi yhdessä paikassa.
– Perinteisesti meillä sosiaalihuolto ja terveydenhuolto ovat olleet kaksi omaa saarekettaan, jotka ovat toimineet kovin erillään toisistaan. Nyt rakennamme mallia, jossa palvelut järjestetään ja annetaan saman katon alta. Hyvin tavallista on se, että sama asiakas tarvitsee molempien sektoreiden palveluja, Vuori kertoo.
Pirkanmaalaisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa otetaan lähivuosina iso digiloikka. Vuoren mukaan parhaillaan elettävä poikkeusaika on osoittanut digi-palveluiden toimivuuden.
– Iso osa ihmisistä pärjää hyvin modernin tekniikan kanssa, joten asiat hoituvat. Palaute on myönteistä. Tehtävänämme on huolehtia niistä ihmisistä, jotka syystä tai toisesta eivät ole digipalveluiden ulottuvilla, Vuori korostaa.
Materiaalit hyötykäytössä
Juha Sipilän hallituksen maakunta- ja sote-uudistuksen aikana Pirkanmaan uudistusorganisaatio synnytti ansiokkaasti tulevaisuusorientoitunutta valmistusmateriaalia, joka tallennettiin taitavasti jatkokäyttöä varten.
Suunnittelupäällikkö Mika Vuori sanoo, että edellisellä hallituskaudella työstetystä aineistosta on paljon oikeata hyötyä.
– Niin sosiaali- kuin terveydenhuollon eri ammattilaiset tekivät tiiviisti yhdessä työtä hioen moderneja käytäntöjä. Pirkanmaalla on opittu, että avoin keskustelu ja toisten kokemuksista oppiminen ovat arvokkaita asioita. Uusista käytännöistä kannustavina esimerkkeinä ovat muun muassa lapsiperheiden perhekeskus sekä ikäihmisten palvelujen kokonaisuus, Vuori mainitsee.
Vuoren mukaan ongelmia on löytynyt joidenkin palveluiden reagointikyvystä. Asiakkaan eteenpäin pääsy ei ole ollut riittävän nopeaa vaan hän on päätynyt jonoon. Näin on käynyt muun muassa psykiatrista hoitoa tarvitsevien keskuudessa.
– Nyt korostetaan sitä, että asiakas kokee heti olevansa turvallisissa käsissä ja hän saa ajantasaisen tiedon etenemisestä ja niin edelleen, Vuori tarkentaa.
MATTI PULKKINEN
