Nykyisen pääradan kehittämiseksi on olemassa valmiit suunnitelmat, joiden hintalappu on 750 miljoonaa euroa. Suunnitelmien toteuttaminen mahdollistaisi nopeuksien nostamisen ja lähijunaliikenteen lisäämisen. Myös tärkeä tavarajunaliikenne soljuisi korjausten jälkeen pääradalla vaivattomammin.
Suunnitelmat etenevät toteutukseen vain kovin hitaasti. Pirkanmaan liitolla on esimerkiksi ollut kolmannen tai jopa neljännen raiteen lisääminen päärataan ohjelmissaan eri hallituksille jo parinkymmenen vuoden ajan, mutta mitään ei ole oikein tapahtunut. Pääradan varren kunnissakaan ei päästä radan varteen mitään tekemään, koska uusien raiteiden linjauksia ei tiedetä.
Viimeinen isompi korjaus päärataan tehtiin 1990-luvun loppupuolella, jolloin muun muassa Toijalan rautatieaseman alikulkutunneli uusittiin ja Viialan vanha rautatieasema purettiin.
Jostakin syystä pääradan kehittäminen jo olemassa olevin suunnitelmin ei innosta. Helsinki–Hämeenlinna–Tampere-kasvukäytävästä puhuminenkin on loppunut siihen, kun projektijohtaja Anna-Mari Ahonen siirtyi Hämeen liittoon maakuntajohtajaksi.
Projektijohtaja Ahonen pohti marraskuussa 2015 Akaan Seudun haastattelussa, että kasvukäytävällä kulkee päivittäin yli 300 000 ihmistä yli kuntarajojen, joten pendelöinti on täällä merkittävä tekijä. Voisiko näille liikkujille tuoda asemanseuduille elämää helpottavia palveluja?
– Tämä liikkuva virta mahdollistaa haluttaessa monet palvelut. Asemalla voisi olla kauppakassipalvelu tai vaikka päiväkoti, joka ottaisi vastaan lapsia useammasta kunnasta. Jos päiväkoti olisi aukioloajoltaan vielä joustava, niin sehän olisi melkoinen apu arkeen. Esimerkkejä on paljon. Se on usein vain yrittämisestä kiinni, pohti Ahonen.
Mitään ei kuitenkaan viidessä vuodessa ole asemilla tapahtunut. Pirkanmaalla polkaistiin viime joulukuussa liikkeelle lähijunakokeilu, joka entisestään lisäsi liikennettä esimerkiksi Toijalan rautatieasemalla ja Viialan seisakkeella. Nyt jos koskaan olisi oiva hetki katsoa, mitä radalla liikkuvien varaan voi rakentaa. Asemien läpi kulkee ihmisiä.
On aivan selvä asia, että koronapandemian jälkeen on tehtävä monenlaisia uudelleen arviointeja kodeissa, yrityksissä, kunnissa ja valtiolla. Toivottavasti työpaikkoja ei ole ehdittty tai tulla menettämään pysyvästi. Monelta yritykseltä on kadonnut kassavirta, monen kunnan talous oli ahdingossa jo ennen pandemiaa, ja valtio velkaantuu.
1990-luvun lamasta toipuva Toijalan kaupunki oikaisi talouttaan tarjoamalla muun muassa työntekijöilleen aktivointipaketteja irtisanoutumisten helpottamiseksi. Työntekijöitä irtisanottiinkin. Rahat aktivointiin kaupunki sai myymällä sähköyhtiön osakkeet. Samaan aikaan terveitäkin yrityksiä ajautui Etelä-Pirkanmaalla konkurssiin ja valtiokin tervehdytti talouttaan voimakkaasti pääministerien Esko Ahon ja Paavo Lipposen johdolla.
Irtisanomisia toteutettiin myös Viialan kunnassa.
Mitä tapahtuu koronapandemian jälkeen, on vielä arvoitus. Maan hallituksen aika menee vielä pitkään kriisin hoitamiseen, mutta jossakin kabinetissa mietitään varmasti myös kriisin jälkeisiä liikkeitä. Tästä antoi valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk) jo sunnuntain Helsingin Sanomissa viitteitä puhuessaan leikkauslistoista.
Vääntö tulevasta politiikasta voi olla niin kova, että se jopa hajottaa hallituksen ja saa aikaan ennenaikaiset vaalit. Pääministeri Sanna Marinilla (sd) on tarkan pelin paikka, ja ainakin tähän asti hermot ovat kestäneet. Hallituksen koossa pysymisen taitaa kuitenkin ratkaista Suomen keskustan kannatus, mutta nyt kärjessä onkin sosialidemokraatit.
Nyt jos koskaan olisi pääradan jo sovittujen suunnitelmien toteutuksen aika. Tämä elvytys tulisi suoraan radan varren kuntien asukkaille ja yrityksille. Pirkanmaan liitto on yhdessä muiden maakuntaliittojen kanssa tällaista esittämässäkin.
Kommentointi on suljettu.