Suomen Voimanostoliitto on langettanut Viialan Virin voimanostajalle Teija Hakalalle neljän vuoden mittaisen urheilun toimintakiellon ajalle 3.9.2019–24.3.2023 tahallisesta dopingrikkomuksesta. Kiellon pituutta määrättäessä huomioitiin Suomen urheilun eettisen keskuksen (SUEK) asettama väliaikainen urheilun toimintakielto 25.3.2019 alkaen.
Muun muassa klassisen voimanoston MM-hopeaa ja SM-kultaa voittaneen ja Suomen ennätyksiä tehneen Hakalan dopingtestin A-näyte oli positiivinen ja sisälsi klenbuterolia. Klenbuteroli kuuluu maailman antidopingtoimisto WADAn kiellettyjen aineiden luetteloon. Se on yksi yleisimmistä lihasmassan kasvattamiseen käytetyistä aineista ja määrätty kielletyksi aineeksi kaikkina aikoina.
Hakala valitti SUEKin päätöksestä, mutta Urheilun oikeusturvalautakunta hylkäsi valituksen 20.3.2020. Suomen Voimanostoliitto kertoi toimintakieltopäätöksestä verkkosivuillaan maanantaina 30.3.
B-näytteen tutkimista ei vaadittu
Teija Hakalalle tehtiin 25.2.2019 kello 20.15–21.21 kilpailujen ulkopuolella dopingtesti. Hakala antoi veri- ja virtsanäytteen.
Myöhään testipäivän iltana Teija Hakala oli lähettänyt SUEKille sähköpostiviestin kysyen, olisiko hänen tullut kertoa testaajille alkoholinkäytöstään tai enemmän mahdollisesta ruokamyrkytykseen liittyneestä vatsataudista, joka hänellä oli viikonloppuna.
Kolme päivää myöhemmin eli 28.2.2019 Hakala lähetti SUEKille asianajajan laatiman todistajanlausunnon, jonka mukaan hänen kanssaan testipäivänä 25.2.2019 iltaa viettänyt mieshenkilö todistaa, että Hakala oli vahingossa juonut tämän lasista punaviiniä, johon oli sekoitettu klenbuterolia.
1. ja 4.3.2019 lähetetyissä viesteissä ilmoitettiin SUEKin edustajalle, että viinilasilliseen oli sekoitettu liuoksena klenbuterolia noin 5 millilitraa.
Hakala sai positiivisen testituloksen todisteellisesti tiedoksi 25.3.2019 ja on ollut siitä lukien väliaikaisessa kilpailukiellossa. Hakala tai voimanostoliitto eivät ole vaatineet B-näytteen tutkimista.
28.3.2019 Hakala kiisti dopingrikkomuksen olleen tahallinen katsoen myös, ettei hänen toiminnassaan ole ollut minkäänlaista tuottamusta tai laiminlyöntiä ja että näin ollen urheilun toimintakielto tuli jättää määräämättä.
Hakala oli vahvassa humalassa
SUEK pyysi Hakalaa ja tämän nimeämää todistajaa suulliseen haastatteluun, jotta asiaan saataisiin lisäselvitystä. Hakala kieltäytyi lisäselvittämisestä.
SUEK piti yleisen elämänkokemuksen mukaan epätodennäköisenä, ettei Hakala ole juodessaan vieraansa viinilasillista huomannut punaviinin seassa vierasta ainetta. Yhtä epätodennäköisenä SUEK on pitänyt sitä, ettei Hakalan vieras tietäessään Hakalan voimailuharrastuksesta olisi ollut tilanteessa tarkkana sen varalta, että Hakala vahingossa nauttisi kiellettyjä dopingaineita.
– Klenbuterolin kohdalla todistustaakka siitä, että urheilija ei ole tahallisesti syyllistynyt dopingrikkomukseen, on urheilijalla. Hakala ei ole pystynyt osoittamaan, etteikö rikkomus olisi ollut tahallinen, SUEKin päätöksessä todetaan.
Antidopingasioiden valvontalautakunnan suullisessa käsittelyssä Hakala ja mieshenkilö olivat kertoneet samankaltaisesti lauantai-illan 23.2.2019 tapahtumista. He olivat kertoneet, että Hakala oli ollut vahvassa humalassa, ja mies oli sekoittanut Hakalan asunnon keittiössä viinilasiinsa itselleen klenbuterolia sillä aikaa, kun Hakala oli ollut wc:ssä. Hakala ei heidän mukaansa ollut tiennyt klenbuterolista.
WC-tiloihin mennyt mies ei ollut nähnyt, kun Hakala oli ottanut miehelle tarkoitetun ja pöydälle jätetyn täyden viinilasin, jossa oli ollut klenbuterolia, ja juonut lasin tyhjäksi. Hakala oli kertomansa mukaan ymmärtänyt tämän jälkeen miehen puheista ja reaktiosta, että hän oli juonut jotakin hänelle sopimatonta, todennäköisesti nestemäistä klenbuterolia. Hakala oli kertomansa mukaan ollut huolestunut nauttimastaan aineesta ja sen vaikutuksesta sairastamaansa kilpirauhasen vajaatoimintaan, minkä vuoksi mies oli jäänyt yöksi varmistamaan Hakalan voinnin.
Hakala oli sittemmin nukahtanut eikä hän ollut havainnut aineesta johtuneen suurempia vaikutuksia.
Valvontalautakunta piti erittäin epätodennäköisenä, että mies olisi jättänyt valvomatta ja Hakala ottanut ja juonut miehen lyhyen poissaolon aikana monista illan aikana juoduista lasillisista juuri siitä lasista, jossa oli kiellettyä ainetta ja saanut näin elimistöönsä klenbuterolia.
Valvontalautakunta on pitänyt merkittävänä seikkana myös sitä, ettei Hakala ollut ilmoittanut edellä kerrotusta erehdyksestään tai vahingostaan dopingtestin yhteydessä eikä myöhemminkään ollessaan 25.2.2019 yhteydessä SUEKiin, vaikka hänellä oli ollut tähän mahdollisuus.
Hakala vaati, ettei päätöksestä tiedoteta
Teija Hakala vaati tekemäsään valituksessa, että SUEKin antidopingasioiden valvontalautakunnan päätös kumotaan ja hänet vapautetaan urheilun toimintakiellosta tai että määrättyä toimintakieltoa ainakin ajallisesti lyhennetään ja että SUEK velvoitetaan joka tapauksessa korvaamaan Hakalalle oikeusturvalautakunnan käsittelyssä aiheutuvat kulut korkoineen.
Hakalan ja todistajan kertomuksissa ei valituksen mukaan ollut epäjohdonmukaisuuksia, ja Hakala ei toiminut virheellisesti eikä laiminlyönyt urheilijan huolellisuusvelvollisuuttaan. Aine oli valituksen mukaan päässyt Hakalan mukaan hänen elimistöönsä hänen tietämättään.
Hakalan vieraana ollut henkilö, joka on klenbuterolia itselleen juoman sekaan laittanut, ei Hakalan mukaan kieltänyt häntä juomasta lasista, kertonut jotain lasiin lisänneensä eikä ylipäänsä kertonut omasta dopingaineenkäytöstään.
Dopingaineista ei valituksen mukaan illan aikana keskusteltu eikä Hakalalla ole muutoinkaan ollut olosuhteiden perusteella syytä epäillä keittiönsä pöydällä olleessa lasissa olleen dopingainetta.
Kokonaisuutena arvioiden Hakala oli mielestään toiminut riittävän huolellisesti. Valituksen mukaan on uskottavaa, ettei Hakala ole maistanut klenbuterolin makua johtuen juuri juomista edeltäneestä savukkeenpolttamisestaan, muusta alkoholinkäytöstään ja potemastaan vatsataudista.
Hakalan mielestä urheilun toimintakiellosta ei olisi tullut hänen kohdallaan tiedottaa ottaen huomioon, ettei hän ole yleistä mielenkiintoa herättävä huippu-urheilija. Tiedottaminen aiheuttaisi Hakalan mukaan hänelle suurta vahinkoa ottaen huomioon vireillä oleva toinen oikeudenkäynti. Hakala ei valituksen mukaan ole antanut suostumustaan dopingrangaistusta koskevan tiedon julkistamiseen.
”Urheilijalla on ankara vastuu”
SUEK ry vaati, että valitus tiedottamista koskevan väitteen osalta jätetään tutkimatta ja että valitus muilta osin hylätään. SUEKin mielestä valvontalautakunnan päätös on antidopingsäännöstön mukainen ja hyvin perusteltu.
Myös Suomen Voimanostoliitto vaati, että Hakalan valitus hylätään. Liiton mielestä urheilijalla on ankara vastuu varmistua siitä, että hänen nauttimansa ravinto- yms. aineet eivät sisällä urheilussa kiellettyjä aineita tai menetelmiä.
– Hakala on sitoutunut liiton kurinpitosääntöihin allekirjoittamallaan antidopingsopimuksella, joka on ollut voimassa 1.1.2015 lähtien. Liiton kurinpitosääntöjen mukaan hän on sitoutunut antidopingvalvontaan.
Oikeusturvalautakunnan ratkaisun mukaan oli riidatonta, että Teija Hakala oli nauttinut liuosmaista klenbuterolia, joka oli ollut sekoitettuna lasissa olleeseen viiniin.
Oikeusturvalautakunnan mukaan kilpaurheilijana Hakalan on täytynyt ymmärtää, kuinka merkityksellinen tieto klenbuterolin nauttiminen olisi ollut dopingtestaajille. Hakala ei ole esittänyt uskottavaa syytä sille, miksi hän ei ole dopingtestin yhteydessä maininnut asiasta.
– Tämä viittaa siihen, ettei dopingaineen nauttiminen ole tapahtunut vahingossa ja ettei Hakalan kertomus tapahtumienkulusta muutoinkaan ole luotettava. Dopingaineen vahingossa nauttimista vastaan puhuu myös se, ettei Hakala ole kertomuksensa mukaan maistanut klenbuterolia, vaikka dopingaineen maku on ollut todistajankin kertomin tavoin paha eikä kokonaan peitettävissä viininmaulla, oikeusturvalautakunta toteaa.
Hakalalle määrätty neljän vuoden toimintakielto on urheilun oikeusturvalautakunnan mielestä antidopingsäännöstön mukainen ainoa seuraamus tahallisesta dopingrikkomuksesta. Näin ollen toimintakieltoa ei ole pidettävä kestoltaan kohtuuttomana eikä vakiintuneen rangaistuskäytännön vastaisena.
Tahallisuus edellyttää, että urheilija tai muu henkilö tiesi, että menettely muodosti dopingrikkomuksen tai että hän oli tietoinen ja ilmeisen välinpitämätön siitä merkittävästä riskistä, että menettely saattoi aiheuttaa dopingrikkomuksen tai johtaa siihen.
Vaatimus siitä, että lajiliittoa, SUEK ry:tä tai mahdollisia tahoja kiellettäisiin tiedottamasta Hakalaa koskevasta dopingrikkomusasiasta ei ole valitusasia, jonka oikeusturvalautakunta olisi toimivaltainen käsittelemään.
Suomen antidopingsäännöstön mukaan päätökseen saa hakea muutosta Kansainväliseltä urheilun välimiesoikeudelta CAS:lta niin kuin sen säännöissä määrätään.
