Monet eläimet, jotka elävät luonnonvaraisina, joutuvat kärsimään siitä, että ilmasto muuttuu. Eläinten tarvitsee saada tehdä pesä lumen alle selvitäkseen talvesta. Ilmastonmuutoksen takia ei ole lunta tarpeeksi, eivätkä eläimet ymmärrä talven alkamista.
Jotkut eläimet muuttavat talveksi etelään, mutta jos talvea ei tule selkeästi, ne eivät tiedä, että pitäisi lähteä. Talvi saattaa tulla vain leutona loskakelinä. Tämä tarkoittaa sitä, että eläimet eivät saa tarpeeksi ruokaa.
Ilmastonmuutoksen takia sää ei pysy samana kauaakaan. Joskus saattaa tulla yllättäen pakkasta, jolloin eläimet, joilla ei ole kunnon talvipesää, kylmettyvät tai jopa kuolevat.
Siili voi menehtyä horrospesäänsä
Akaassa on tänä talvena löydetty esimerkiksi siilejä hereillä sen takia, että niillä ei ole ollut pesän tekoon mahdollisuutta lumen vähyyden takia. Siilit, jotka eivät ole vaipuneet talvihorrokseen, ovat myös todella kiukkuisia, ja ihmisiä tavatessaan puhisevat todella raivokkaasti. Siilit heräilevätkin toistuvasti keskellä talvea, mutta eivät saa heräämiseen kuluttamaansa energiaa takaisin, koska niiden ruokaeläimet hyönteiset, madot ja toukat eivät liiku.
Kun turhat heräämiset toistuvat, siili laihtuu ja menehtyy horrospesäänsä. Siilin on arveltu kuitenkin hyötyvän ilmaston lämpenemisestä, ja onkin totta, että ilmaston lämmetessä sen ravintoeläimet pysyvät hereillä pidempään.
Jokaisen ihmisen pitäisi ymmärtää se, etteivät eläimet yksinkertaisesti voi pärjätä luonnossa, jos ne eivät saa tarpeeksi ravintoa. Eläimet eivät voi mennä kauppaan ostamaan ruokaa, joten ilmaston pitää pysyä sellaisena, että eläinten ravinnon saanti ei vaikeudu liikaa.
Norpat tarvitsevat lunta ja jäätä
On tietenkin eläinlajeja, joille ilmastonmuutos ei aiheuta mitään ongelmia, ja joillekin siitä on jopa hyötyä. Silti ei pidä ajatella, että ilmastonmuutos ei olisi niin paha asia. Kaikkien eläinten elintavat muuttuvat vähitellen, mutta eivät ne voi silti muuttua ikuisesti. Elinolosuhteet muuttuvat niin nopeasti, etteivät eläimet välttämättä ehdi sopeutumaan muutoksiin.
Eläimiä, jotka joutuvat ilmastonmuutoksesta kärsimään, on yritetty jo auttaa, muttei ihminen pysty auttamaan jokaista yksilöä. Suurin osa eniten ilmastonmuutoksesta kärsivistä eläimistä on lumeensopeutuneita lajeja. Näitä lajeja ovat esimerkiksi saimaannorpat, tunturisopulit ja ahmat. Kaikki näistä eläimistä tarvitsevat lunta ja jäätä selvitäkseen.
Norpat ovat täysin riippuvaisiä lumesta ja jäästä. Ne kaivavat pesänsä jään alta lumikinoksiin, joita ilman poikasten selviäminen on epävarmempaa. Tunturisopulit tarvitsevat selvitäkseen pitkiä kylmiä sekä lumisia talvia. Tunturisopulit ruokailevat ja lisääntyvät lumen alla. Talvella yllättäen tulevat vesisateet ovat hyvin suuri uhka sopuleille, sillä satanut vesi jäätyy maan pinnalle kovaksi kuoreksi ja tekee tällöin sopuleille ansan, ja ne eivät pääse ulos pesästään hakemaan ruokaa.
Ahma kärsii vähenevästä lumipeitteestä. Ahma kaivaa pesänsä lumeen, joten lumen väheneminen vaikuttaa ahman pesintään.
Kurkien ja huuhkajien apuna
Luontoaktiivi ja kurkikuiskaaja Jouko Alhainen on seurannut eläimiä ja luontoa jo pikkupojasta lähtien. Hän on tehnyt ensimmäiset metsämuistiinpanonsa jo 6-vuotiaana, ja hän muistaa yhä mitä niissä lukee. Alhainen on tutkinut elämässään muun muassa kurkia, joita hänellä on kotonaan tällä hetkellä kaksi kappaletta kesät ja talvet. Molemmilla on siipiluu poikki, joten ne eivät pysty lähtemään etelään. Hän antaa kurjille lämpimän paikan missä olla talvipakkasella.
Alhainen kertoo haastattelussa selvät mielipiteensä aiheeseen liittyen.
Voivatko ihmiset rakentaa eläimille korvaavia pesiä?
Kyllä voivat. Monille eri eläimille on rakennettu pesiä Suomessa. Olen itse suojannut esimerkiksi huuhkajien pesiä sulamisvesiltä asettamalla esteitä pesien eteen, jottei sulamisvesi mene pesäkuoppaan. Huuhkajat tekevät pesänsä maahan kaivamalla siihen kuopan, jonne se sitten munii. Jos huuhkajan pesään menisi vettä sen poikaset hukkuisivat.
Ihmisten tekemissä pesissä on myös haittoja, sillä petoeläimet muistavat ihmisten tekemien pesien paikat ja voivat tulla aina uudelleen saalistamaan vanhoille tutuille paikoille. Tämän takia pesät ovat myös surmanloukkuja eläimille.
Tiaiset ovat kolopesijäitä, eivätkä ne yleensä suostu tekemään pesäänsä valmiiseen pönttöön, vaan ne haluavat tehdä sen yleensä lahon puun runkoon, jossa se pysyy turvassa. Tiaiset vaihtavat pesän paikkaa, joten petoeläimet eivät tiedä sen sijaintia.
Sopeutuvatko eläimet ilmastonmuutokseen?
Eläimet pystyvät sopeutumaan ilmastonmuutokseen, jos ne vain löytävät tarpeeksi ravintoa. Linnuista parhaiten pärjäävät varislinnut, koska ne voivat syödä muutakin kuin mitä luonnosta saa. Ne ovat kaikkiruokaisia.
Kuinka paljon eläimet kärsivät ilmastonmuutoksesta?
Kyllä eläimet kärsivät. Vuonna 1981 oli kesäkuun alussa lämpötila lähellä nollaa ja maa oli räntäluminen ja jäässä. Tutkin tuolloin räystäspääskyjä ja huomasin, kuinka kylmyyden takia räystäspääskyemot kuolivat pesiinsä. Tämä on hyvä esimerkki ilmastonmuutoksen takia tapahtuneista haitoista. Määritin tuolloin 5000 räystäspääskyä. Se on tällä hetkellä suurin räystäspääskylaskelma.
Jos laji tekee väärän päätelmän muuttoajasta, eivät linnut enää pakkasen yllättäen tullessa lähde muuttamaan vaan kuolevat, koska ne eivät enää pysty puolustautumaan. Muuttolinnut eivät lähde koskaan yksin, joten jos ne eivät lähde samalla kertaa, jokainen kuolee yksitellen ravinnon puutteeseen ja siihen etteivät ne enää kykene puolustautumaan.
Huomaavatko ihmiset eläimille aiheutuvat haitat?
Ihmiset voi jakaa kolmeen eri ryhmään tässä asiassa. On niitä, jotka tietävät asiasta ja tekevät sen eteen töitä. Sitten on ne, jotka tietävät, mutteivat välitä, sekä kolmas ryhmä, joka ei tiedä asiasta.
Auttavatko kosteikot eläinten pärjäämistä?
Kosteikot ovat todella tärkeitä alueita eri eläinlajeille. Eri laatuiset kosteikot takaavat kaikille niitä tarvitseville eläimille tarvittavat olosuhteet. Eri vuodenaikoina kosteikkojen eläimet vaihtuvat. Esimerkiksi manterit eivät voi elää samalla kosteikolla kalojen kanssa, sillä kalat syövät niiden jälkikasvun.
Mitä omia havaintoja sinulla on luonnossa tapahtuneista muutoksista johtuneita Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan alueella?
Ilmastonmuutoksen aiheuttamia muutoksia ei voi huomata kuin jälkikäteen. Suurimmat huomaamani muutokset ovat kemiallisten aineiden sekä metsien käyttö.
Kun tulee jotakin uutta, niin sen tarvitsijat lisääntyvät, ja kun se lähtee, lähtevät sen tarvitsijatkin.
Olen huomannut paljon eläinlajien vähenemistä. Hyvänä esimerkkinä toimii liito-orava. Olen myös huomannut lajien lisääntyvän. Esimerkiksi harmaahaikaroita oli melkein mahdoton nähdä 60 vuotta sitten, kun taas tänä päivänä niitä näkee todella usein.
Lumikurjet ovat taas hyvä esimerkki yksittäistapauksen aiheuttamasta vahingosta eläimille. Lumikurjet olivat muuttomatkallaan jääneet lepäämään samaan tuttuun lampeen, minne ne aina ennenkin olivat jääneet lepäämään. Puuvillatehdas olikin saastuttanut lammen, ja kun lumikurjet joivat vettä, ne kuolivat. Aamulla niiden jatkaessa matkaansa lähti niistä enää vain murto-osa. Vanhat tutut paikat eivät siis välttämättä ole enää turvallisia, jos ilmasto muuttuu, jonka takia lajeja kuolee, Alhainen kertoo
Vuonna 1987 hän järjesti Humppilassa tiedotustilaisuuden kolmen muun asiantuntijan kanssa ja kertoi tulevasta ilmastonmuutoksesta.
– Kasvihuoneilmiön asiantuntija pystyi ennustamaan tuolloin tulevaa ilmaston lämpenemistä todella tarkasti. Kaikki mitä hän kertoi tapahtuvan, tapahtui. Olemme tällä hetkellä hiukan etuajassa hänen kertomaansa, sillä muutokset ovat tapahtuneet nopeammin.
Viivi Mönkö
Viialan yhtenäiskoulu
