Jarmo Ainasojan työpäivä vierähtää useimmiten Tampereella, Helsingissä tai oman kodin keittiössä Akaassa. Keittiö ei tässä tapauksessa toimi ruoanvalmistuspaikkana vaan etätyöpisteenä.
Ainasoja on Postin Head of exception management eli poikkeustilannejohtaja. Hänen toinen tittelinsä Senior Manager S&OP on hankalampi suomentaa, mutta työnkuva on seuraava:
– Taktinen aikahorisontti on meillä 12 kuukautta, ja minun pitää nähdä 12 kuukautta eteenpäin ja kaikki siitä 12 kuukaudesta taaksepäin: mitä meidän täytyy tehdä, minkälaisia projekteja vetää läpi, miten volyymit muuttuvat ja käyttäytyvät, ja mitä se tarkoittaa verkolle.
Poikkeustilannejohtajana Ainasoja vilahteli mediassa tiuhaan Postin lakon aikana, mutta tällä kertaa puhutaan siitä, millä tavoilla digitaalisaatio näkyy Postin toiminnassa ja sen työntekijöiden arjessa.
– Se, että me istumme tässä, on yksi. Läppäri ja kuulokkeet ovat tuossa vieressä, ja minun tiimini on ympäri Suomea. Työn tekeminen on paljon helpompaa, eikä se ole enää aika- ja paikkasidonnaista, Ainasoja aloittaa.
Muutos on ollut yhtä nopea kuin työvälineiden kehittymistahti.
– Aikaisemmin kokoonnuttiin aina Helsinkiin, ja se vei koko päivän. Nyt se pystytään hoitamaan näin.
Muuten digitaalisuus on vaikuttanut Ainasojan omaan työhön niin, että datamäärä, jota hän tiimeineen seuraa, on kasvanut.
– Saamme reaaliajassa paljon enemmän informaatiota siitä, miten esimerkiksi jakelureitit etenevät tai mitä meidän prosessissamme tapahtuu. Toisaalta se tekee meistä paljon haavoittuvampia, että kaikki ovat riippuvaisia ict-järjestelmistä. Jos järjestelmä pragaa, se on aina lähtökohtaisesti valtakunnantason ongelma.
Pakettia voi ohjata kännykällä
Digitaalisuuden tuomat muutokset Postin toiminnassa ovat olleet seurausta kansalaisten tarpeista ja vaatimuksista.
– Esimerkiksi asiakkaiden halu saada reaaliaikaista dataa on ajanut siihen, että asiakas pystyy nyt seuraamaan, missä hänen pakettinsa kulkee. Asiakas pystyy myös ohjaamaan kännykällä, mihin hän haluaa paketin.
Jos puhutaan vastaanottajan sijaan lähettäjäasiakkaista, erilaisten koodien tuottaminen ja painotalojen kyvykkyys painaa niitä on auttanut palvelemaan mahdollisimman hyvin.
– Lehtien takana näkyy välillä matokoodeja eli pilarikoodeja, jotka ovat meille tosi tärkeitä. Siitä haetaan meidän tietojärjestelmässämme asiakkaan osoite ja muut tiedot.
Paperinen viestintä on romahtanut
Paperinen viestintä vähenee Suomessa kovaa vauhtia. Postin poikkeustilannejohtajan Jarmo Ainasojan mukaan Suomi tuli tässä asiassa pitkään jälkijunassa verrattuna muuhun Eurooppaan.
– Olen ollut Postin palveluksessa 13 vuotta, ja ensimmäiset 5–6 vuotta puhuttiin koko ajan, että nyt se romahdus tulee. Ei sitä koskaan tapahtunut, ja sitten alettiin jo uskoa, ettei se koskaan tapahdukaan.
Nyt romahdus on tapahtunut.
– Se, kuinka syvälle romahduksessa mennään, riippuu siitä, kuinka paljon pystymme yhdistämään digitaalista maailmaa ja paperia.
Ainasoja haluaa vielä itse uskoa, että paperinen viestintä luo mahdollisuuksia niille, jotka haluavat erottua viestintäkokonaisuudessa.
– Meidän täytyy miettiä, miten pystymme pidentämään paperisen viestinnän elinkaarta. Paperimainokseenhan pystyy jo nyt osallistumaan esimerkiksi lukemalla QR-koodia.
Kilpailijoiden vilkuilu ei kannata
Digitaalisuus on muuttanut myös Postin kilpailijoiden toimintaa ja koko markkinoita niin Suomessa kuin maailmalla.
– Paperisella puolella meillä on tällä hetkellä 16 kilpailijaa läpi valtakunnan. Ajatus siitä, että kaikki mitä postilaatikkoon tulee, on Postin tuomaa tai että olisi joku valtion monopoli, ei pidä paikkaansa.
Ainoa, missä Postilla ei ole kilpailua, on yleispalvelutuote eli käytännössä postimerkillä varustetut kirjeet ja kortit.
– Se edustaa noin kuutta prosenttia koko paperisesta volyymista, mitä meillä liikkuu. Kaikki muu on kilpailtua. Toki digitaalisuus tuo sen, että me näemme, mille alueelle kohdistuu volyymia ja mille alueelle ostetaan volyymia.
Yleensä mietintä ja strategiointi Postin sisällä lähtee siitä, mitä yrityksen itse kannattaa tehdä.
– Peilailu tai vilkuilu siihen, mitä kaveri nyt tekee, ei ole meidän filosofiaamme. Me teemme sen, mitä meidän tämän hetken ja tulevaisuuden asiakkaamme toivottavasti haluavat.
Maailman tihein automaattiverkko
Eri maiden posteilla on maailmanlaajuinen yhteenliittymä, jossa muun muassa vaihdetaan tietoja hyvistä käytännöistä. Yhteistyön kautta Jarmo Ainasojalle kollegoineen on muodostunut selvä kuva siitä, miten Suomen Postin digitaaliset palvelut sijoittuvat suhteessa muun maailman posteihin.
– Kyllähän me olemme kärkiluokkaa. Hirveän vähän me paukuttelemme henkseleitä siitä, millä tasolla Suomen Posti on verrattuna muihin Euroopan saati maailman posteihin. Laatu, innovaatiot ja kehittyminen ovat tosi kovalla tasolla.
Kotimaassa tämä ei hirveästi näy.
– Enemmän nousevat esiin arkiset jakeluhaasteet, mutta jos laitetaan postit rinnakkain ja katsotaan, miten meillä on onnistuttu, niin erityisesti seurattavuuksien ja paketin ohjauslogiikoiden kannalta olemme tosi pitkällä. Meillä on esimerkiksi tihein pakettiautomaattiverkko koko maailmassa.
Nopeasti kasvavassa verkkokaupassa kuluttaja on kuningas. Siksi vastaanottajalla pitää olla useita vaihtoehtoja lähetyksen perille saamiseksi.
– Jos mennään viisi vuotta taaksepäin, verkkokaupassa oli yksi optio. Nykypäivänä siellä on iso lista erilaisia operaattoreita ja toimijoita, ja kuluttaja päättää, minkä operaattorin hän haluaa toimittamaa paketin.
Kaikessa digitalisaatiossa tärkeää on standardointi ja yhteiset rajapinnat.
– Liittymien täytyy olla mahdollisimman helppoja, eikä suljettuja ict-infroja saisi rakentaa. Esimerkiksi ohjauslogiikoissa täytyy löytyä tietyt samanlaiset lainalaisuudet. Liikenne toimii, kun Australian posti käyttää samaa logiikkaa kuin Saksa ja Yhdysvallat ja Suomi.
Tuhannet jakajat datan keruuseen
Digitalisaation edetessä Posti miettii koko ajan myös sitä, kuinka se voi hyödyntää omaa henkilöstöään yhdistettynä nykyaikaiseen tekniikkaan. Tällä hetkellä Postin Katudata-tilannekuvapalvelu kerää tietoa katujen ja teiden kunnosta Espoossa päivittäisten jakelu- ja kuljetusajojen yhteydessä.
Postin autoissa käytetty järjestelmä perustuu optisiin sensoreihin ja moderniin konenäköön, joka tulkitsee tienpinnan tilaa jäljitellen ihmisen ymmärrystä. Palvelun avulla voidaan tuottaa ajantasaista tietoa myös liikenneopasteiden kunnosta, keli- ja sääoloista sekä liikenteen poikkeustilanteista.
Myös LähiTapiola on hyödyntänyt Espoossa pilottihankkeessaan Postin keräämää tiedataa vahinkojen vähentämiseksi.
Tarpeellisen ja hyödyllisen datan löytäminen alkaa Ainasojan mukaan olla lähes jokaisen digitaalisella polulla kulkevan yrityksen haaste. Sen käsittelyyn tarvitaan myös tekoälyä.
– Meillä tulee miljoonia rivejä dataa päivässä, jota tekoäly jauhaa ja tekee päätelmiä ja nostaa lippua, että tämä on asia, mikä kannattaa katsoa.
Tekoälyä opiskellaan ja pyritään kehittämään Postissa todella paljon.
– Se on jo osa meidän arkipäivän elämää. Esimerkiksi jouluksi avataan joulubotti, jolle kirjoitetaan kysymyksiä, joista botti osaa päätellä, mitkä ovat oikeita vastauksia.
Samaan aikaan kun Postin keräämän datan määrä kasvaa, vapautuu jakajilta aikaa, kun paperinen viestintä vähenee.
– Meillä on tuhansia jakajia, jotka kulkevat joka päivä kentällä ja joilla kaikilla on älylaite mukana. On tosi paljon mahdollisuuksia, mitä älylaitteella voi reitillä tehdä paitsi kerätä dataa tiestön laadusta. Pitää vaan ymmärtää, mikä pystytään muodostamaan kannattavaksi ja hyväksi liiketoiminnaksi.
Samaa pitäisi Ainasojan mukaan miettiä myös paikallisesti.
– Miten eri toimijat, jotka täällä keräävät ja käyttävät dataa, voisivat yhteisesti tehdä jotain, joka kasvattaa markkinoita tai tuottaa jotain lisäarvoa. Jos koko markkinan saa kasvamaan, siinä voittavat kaikki.
