Aika on pysähtynyt mestarin huvilalla – Antti Favén maalasi kankaalle Suomen herrat ja Kylmäkosken rahvaankin

Ateljeehuvilan makuuhuoneesta avautuu upea näköala Jalannille.

Taidemaalari Antti Favénin (1882-1948) ateljeehuvila Kylmäkoskella on autio ja hiljainen. Huvila ja sen menneisyys ovat osa Suomen taidehistoriaa, olihan sen isäntä aikanaan maan johtava muotokuvamaalari, jonka malleina istuivat presidentit, kenraalit ja teollisuusjohtajat – nuoren Suomen silloinen eliitti.

1920-luvun herrasmies Antti Favén. Kuva Mauri Favénin arkistosta.

Ja ainakin Jean Sibelius ja Eino Leino juhlivat huvilassa sen loiston päivinä. Antti Favén ei ollut nuuka isäntä silloin, kun rahaa oli.

Huvila on rakennettu 1911, ja vielä talvisodan alla taidemaalari vietti siellä kesiään.

Huvilassaan Antti Favén halusi aikalaisten kertomusten mukaan olla lähinnä yksin. Kun luomisvire oli päällä, hän maalasi päivin ja öin. Työskentelyn katkaisivat vain uiminen Jalannissa ja asiointi ratsain naapurustossa. Huushollia piti yllä ja ruokaa laittoi taloudenhoitaja Fanny Valvinen, joka asui perheineen pienessä talossa huvilan lähellä. Boheemi taidemaalari tarvitsi ymmärtävän huoltajan, vaimo kun ei Kylmäkoskella viihtynyt.

Ateljeehuvila sijaitsee niemellä, jonka luontoa Antti Favén suojeli intohimoisesti.

Tänään ateljeehuvilan omistaa Vanhan Hautaan emäntä Anu Kantala. Hän tietää, että huvila ei ole arvoisessaan kunnossa, mutta kun huolia on emännällä muuallakin, huvila on saanut odottaa. Isä Yrjö Kantala on laitattanut huvilaan peltikaton, joka on pelastanut sen.

– Huvila on aina mielessä. Tiedän, että sille pitäisi tehdä jotakin, mutta en oikein tiedä mitä. Jos oikein muistan, vielä 1980-luvulla huvilassa on ollut vuokralaisia. Kunnostettuna huvilalla on käyttöä, ei näin, sanoo Anu Kantala.

Ateljeehuvila on täydellisen peruskorjauksen tarpeessa. Vuosikymmenien kylmilläänolo on rapisuttanut rakenteita.

Kylmäkoski-Seura ja Kylmäkosken kunta järjestivät yhdessä Anu Kantalan tädin Eija Sindan kanssa Antti Favénin töiden näyttelyn Kylmäkosken Vanhalla myllyllä 1997. Töitä oli esillä paljon, sillä niitä ostettiin seutukunnan vauraampiin taloihin. Antti Favén maalasi huvilansa ympäristön maisemia usein, ja pääsivätpä paikkakuntalaiset taiteilijalle malleiksikin.

– Minä ymmärrän oikein hyvin Antti Favénin arvon Suomen taiteessa, ja taiteilijahuvilana hänen huvilansa pitäisi säilyttää, miettii Kantala.

Antti Favén kuoli Tukholmassa, jonne hän muutti pysyvästi 1939. Taiteilija eli tyylilleen uskollisesti. Kaikki mitä tuli, myös meni. Jäljellä ovat vain lukuisat teokset, joita ei ole aika syönyt. Antti Favén maalasi malleistaan kankaalle myös heidän ajatuksensa. Maisemamaalauksissaan mestari oli oman tiensä kulkija.

Mestarin tuhkauurna on laskettu Kylmäkosken hautausmaahan.

Vuonna 2022 tulee mestarin syntymästä kuluneeksi 140 vuotta.

Lue myös:

Antti Favén oli luottomaalari ja boheemi velikulta

Antti Favénin viimeinen matka

Hautaalla on kaksi kartanoa – 1800-luvun jälkeen toinen kartano menetti maita ja palveli evakkoja, toinen taas nousi tilana aikansa suunnannäyttäjäksi

Taiteleijan ateljee on korkea. Aikalaiset kertovat, että ateljee oli kesäisin täynnä enempi vähempi keskeneräisiä töitä.

Joku on joskus juhlinut.
Huvilan jokaisessa huoneessa on uuni. Makuuhuoneen uunissa on lämpökaappi. Totivesihän ei saa olla kylmää.
Ateljeehuvila sijaitsee kapean soraharjun päällä.
Mestari ikuisti kankaalle myös Ruotsin kuninkaan.
Taidemaalari Akseli Gallen-Kallelan 50-vuotispäivien jälkeinen aamu.