Pääkirjoitus: Nuoret on otettava tosissaan

Viirupöllön syöksy on kuvattu Parkanossa. Kuva: Petteri Laitinen.

Suomen kouluissa vietetään parasta aikaa Sanomalehtiviikkoa. Akaassakin on kouluille lähetetty tunnukset, joilla oppilaat pääsevät lukemaan suosittua digilehteämme. Tässä lehdessä julkaistaan Viialan yhtenäiskoulun 8.-luokkalaisten mielipidekirjoituksia. Toimittaja Mikko Peltoniemi on myös vieraillut koululla kertomassa työstään.

Akaan Seutuun otetaan vuosittain TET-harjoitteluun muutama nuori. Sovittaessa paikallislehteen pääsee aina katsomaan, kuinka media toimii ja minkälaisia työpaikkoja alalla on. Kerromme mielellämme tekemisistämme nuorille, koska tiedämme tämän olevan tulevaisuuden ala.

Nuoret on otettava tosissaan. He perivät maan ja kyseenalaistavat yhä voimakkaammin aikaisempien sukupolvien tekemiset. Enää nuoret eivät suostu olemaan hiljaa ja puhumaan vain, kun siihen annetaan erikseen lupa.

Sanomalehtien liitto julkaisi tiistaina Sanomalehtiviikkoa vauhdittamaan Nuoret, media ja ilmastonmuutos -tutkimuksen, jonka toteutti Kantar. Tutkimukseen vastasi 770 nuorta. Vastaajajoukko edustaa 13–18-vuotiaita suomalaisia sukupuolen ja iän mukaan. Tutkimuksen toteuttamiseen on käytetty Kopioston keräämiä kopiointikorvauksia.

Tutkimuksen mukaan valtaosa nuorista on huolissaan ilmastonmuutoksesta, mutta myös nuorissa on ilmastoskeptikoita. Yli puolet 13–18-vuotiasta nuorista, 54 prosenttia, kokee, että nuorten ääni ei kuulu riittävästi ilmastoasioissa. Vain vajaa kolmannes, 29 prosenttia, on sitä mieltä, että nuoria kuullaan mediassa riittävästi ilmastonmuutoksen liittyen.

Mielenkiintoista tietoa on sekin, että nuoria kiinnostaa selkeästi eniten mediasisällöt, joissa kerrotaan, miten ilmastonmuutos voidaan ratkaista.  He toivovat medialta myös perustietoa siitä, mistä ilmastonmuutoksessa on kyse ja mitä siitä voi seurata.

Nuoret, media ja ilmastonmuutos -tutkimuksen tulokset ovat erittäin tärkeitä median tulevaisuuden kannalta. Mediaan luotetaan ja siltä odotetaan vastauksia. Median on tartuttava hetkeen ja tuotettava luotettavaa sisältöä. Ilmastonmuutoksesta puhuttaessa sisällön on myös oltava sellaista, mikä välttää paniikin.

Istuva hallitus on ainakin puheidensa mukaan tarttumassa ilmastonmuutokseen rivakasti. Tavoitteet ovat kovat ja kovia tekojakin on luvassa. Jos esimerkiksi turvetuotantoon ja polttomoottoriautoihin kajotaan, tietää se opposition, erityisesti perussuomalaisten ärhäköitymistä.

Populismilla ja puskista huutamalla ilmastonmuutosta ei kuitenkaan ratkaista. Sanomalehtien liiton tutkimus kertoo myös sen, että nuoret ovat valmiita koviinkin tekoihin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Nuoriso ei seuraa perussuomalaisia.

59 prosenttia tutkimukseen vastanneista on aloittanut tai lisännyt kierrättämistä, lajittelua tai uusiokäyttöä. 54 prosenttia on pyrkinyt sammuttamaan ”turhat” valot luonnon säästämiseksi ja 36 prosenttia on suosinut lähellä tuotettua ruokaa. 34 prosenttia vastanneista on ostanut tietoisesti ympäristöystävällisiä tuotteita. Mikähän mahtaakaan olla muutoksen suunta, kun näin ajattelevat nuoret ottavat aikanaan vallan käsiinsä.

14 prosenttia tutkimukseen vastanneista on osallistunut mielenilmaukseen tai antanut tukea ilmaston hyväksi somessa tai mediassa.

Media luo mielikuvia ja lisää yhteenkuuluvuutta. Puolueettomien tutkimuksien mukaan suomalaiseen mediaan luotetaan. Media on totta ja korjaa tarvittaessa virheensä heti. Media myös täydentää itseään koko ajan samastakin aiheesta. Median vähättely on kummallista varsinkin silloin, jos väitetään median huvikseen tekevän sisältöjä vaikeista aiheista. Ei savua ilman tulta. Media on aina yleisönsä palvelija.