Akaan Viialan K-Marketissa äskettäin sattunut rikostapahtuma, jossa kaksi miestä ilmeisen yhdessä toimien sieppasi kassasta rahaa, on aiheuttanut pulinaa pöydissä ja tanhuvilla. Varkaus vai ryöstö? Alla oleva analyysi on yleinen, ei kyseiseen tapaukseen suoraan liittyvä.
Varkaus on irtaimen omaisuuden anastamista toisen hallusta. Sellaista rikosta kuin murto laki ei tunne. Toki valtaosa varkauksista tehdään murtautuen kohteisiin – varastoon, kesämökkiin, autoon, asuntoon tai yleensä lukittuun paikkaan. Vaikka arvokas esine, esimerkiksi juuri ostettu riippukorituoli olisikin ollut kesämökin kuistilla ja sieltä varastettu, se on ollut kuitenkin toisen hallussa.
Varkausrikoksen lievää tekomuotoa kutsutaan näpistykseksi. Pääkriteerinä on omaisuuden arvo. Kaupoista tapahtuva omaisuuden luvaton ottaminen ja maksamatta poistuminen ovat tavanomaisia näpistyksiä.
Ryöstö on vakava rikos, aina. Joka käyttämällä henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai uhkaamalla välittömästi käyttää sellaista väkivaltaa toisen hallusta anastaa tai ottaa luvattomasti käyttöön toisen irtainta omaisuutta on tuomittava ryöstöstä, sanoo laki.
Tyypillinen ryöstötapaus on sellainen, jossa omaisuuden omistajaa tai haltijaa, kassanhoitajaa taikka vaikka kadunkulkijaa kohtaan käytetään väkivaltaa tai välitöntä uhkausta ja kassa viedään tai taskut tyhjennetään.
Välitön uhkaus merkitsee samaa. Rahat tai henki kuvastaa hyvin teon oikeudellista luonnetta edellyttäen tietysti, että tarina etenee kuten on kirjoitettu. Jos henki lähtee, puhutaan taposta tai murhasta. Ryöstömurhaakaan nykyinen laki ei sellaiseen tunnista.
Varsin usein kauppa- ja kioskiryöstöt toteutetaan uhkaamalla myyjää aseella, näköisaseella, teräaseella tai yleensä jollakin lyömävälineellä. Onko teko törkeä vai perusmuotoinen ryöstö, riippuu monesta asiasta, joita tässä ei käsitellä.
Rikollismaailma tuntee usein lain kovin hyvin. Jos rahojen saaminen kassasta on perustunut nopeaan hanskakäteen ja sieppausketteryyteen, se tuskin arvioidaan ryöstöksi, ellei sitten pystytä osoittamaan tekijöiden käyttäneen välitöntä väkivallan uhkaa rahat saadakseen.
Kaupan alalla uhkaavat ja vaaralliset tilanteet ovat lisääntyneet. Asiakkaat voivat olla syystä tai toisesta aggressiivisia, viinasta, huumeista, lääkkeistä tai niiden sekakäytöstä johtuen muissa maailmoissa. Se tekee kaupan töistä haastavia. Ennakointi ja varotoimet voivat auttaa, mutta valitettavasti nekään eivät aina rosvoilta pelasta. Vakavissa uhka- ja vaaratilanteissa ei voi liikaa korostaa jälkihoidon, debriefingin merkitystä. Onneksi tämä osataan jo varsin hyvin, usein työterveyshuollon tukemana.
Timo Rajala
Hankejohtaja
Poliisiammattikorkeakoulu
