Öljylämmitteisessä omakotitalossa lokakuusta lähtien asuneelle Sasu Tuomiselle oli alusta lähtien selvää, että hän asennuttaa taloon ilmalämpöpumpun. Tuominen ei edes miettinyt muita vaihtoehtoja, koska ilmalämpöpumppu oli tuttu laite edellisestä kodista, se lisää hänen mielestään asumismukavuutta, eikä asentaminen maksa maltaita. Myös ilmavesilämpöpumppu olisi ollut mahdollinen, koska talossa on vesikiertopatterit, mutta tällaisen pumpun asentaminen on selkeästi kalliimpaa.
– Tässä on vielä ihan kunnossa oleva öljysäiliö, niin sen puoleen sitä ei ole kiirettä laittaa pois. Sitten kun rahatilanne sallii, vaihdan sen ilmavesilämpöpumppuun, Tuominen suunnittelee.
Hän toivoo ja arvioi ilmalämpöpumpun tuovan kuukausittain noin 50 euron säästöt lämmityskuluihin. Tuomiselle säästösyitä enemmän ilmalämpöpumpun hankintapäätökseen vaikutti kuitenkin asumismukavuuden lisääntyminen. Tuomisen kokemus edellisestä kodista on, että ilmalämpöpumpusta saa mukavan tasaista lämpöä. Häntä eivät pumpun tuomat ilmavirtaukset, ja pieni hurina haittaa.
– Jollain tasolla päätökseen vaikutti myös ilmastonmuutos, kun siitä puhutaan koko ajan. Tämä on minun oma pieni ilmastotekoni, Tuominen virnistää.
Suurin buumi takanapäin
Tuomisen taloon pumppua asentamassa oleva Aki Porttikivi kertoo kyseisen työn vievän reilun puoli päivää. Talossa olevaan tiiliseinään reiän poraaminen vie projektisssa oman aikansa. Kun Tuominen pääsee iltapäivällä töistä kotiin, pitäisi ilmalämpöpumpun jo hurista lämpöä asuntoon.
Vaikka itse asennus onkin suhteellisen nopea, odotti Tuominen pumppuaan noin kaksi kuukautta Porttikiven kiireiden vuoksi. Tällä hetkellä asentajalla on siis noin kahden kuukauden jono, joka yleensä lyhenee kevättä kohti. Uusi tilauspiikki tulee kesähelteiden saavuttua.
– Itseasiassa viime keväänä työtilanne ei edes oikein ehtinyt rauhoittumaan. Oikeastaan pariin vuoteen ei ole ollut kovin rauhallista. Jonot ovat lyhimmillään parin–kolmen viikon pituisia ja kevät on yleensä rauhallisin aika, Porttikivi kertoo.
Varsinaisesti mistään ilmalämpöpumppubuumista ei Porttikivi kuitenkaan puhuisi. Suurin buumi oli hänestä jo yli kymmenen vuotta sitten, ennen kuin hän itse perusti firmansa.
Porttikivi kertoo ihmisten hankkivan lämpöpumppuja useimmiten säästösyistä. Hyvänä kakkosena tulee useimmiten asumismukavuus, jota ilmalämpöpumppu lisää varsinkin kesällä. Porttikivi kertoo asentaneensa tästä syystä viime vuosina enenemässä määrin ilmalämpöpumppuja kerros- ja rivitaloihin, joita usein lämmitetään maalämmöllä.
”Alkuinvestointi pelottaa monia”
Porttikivi on asentanut kymmenen vuoden ajan keskimäärin vuodessa 150 ilmalämpöpumppua, jotka ovat hänen kysytyin tuotteensa. Näiden lisäksi hän asentaa maa- ja ilmavesilämpöpumppuja. Suurin osa asiakkaista on Akaan alueella, mutta tilauksia tulee myös Tampereelta ja Hämeenlinnasta.
Myös omaan kotiinsa Porttikivi on asentanut lämpöpumppuja; kotitalo lämpiää maalämmöllä ja talli ilmalämpöpumpulla.
– Kyllä niihin täytyy olla tyytyväinen. Lämmitys tulee pienillä kuluilla. Alkuinvestointi pelottaa monia, mutta pitkällä aikavälillä tulee säästöjä, Porttikivi sanoo.
Porttikivi arvioi ilmalämpöpumpun säästävän 30–50 prosenttia lämmityskuluissa. Säästön määrä riippuu paljon asunnon avonaisuudesta ja siitä miten lämpö leviää asunnossa. Porttikiven mukaan ilmalämpöpumput soveltuvat enemmän tai vähemmän kaikkiin asuntoihin, mutta avonaisissa ne toimivat parhaiten.
– Sellainen legenda kiertää, että ilmalämpöpumpun säästöt sulavat kesällä, kun pumpulla viilennetään. Se ei pidä paikkaansa, koska viilennys vie vain vähän sähköä, Porttikivi toteaa.
Ilmavesilämpöpumput tuovat Porttikiven mukaan 50–60 prosentin säästöjä, jos oletetaan, että aiemmin taloa on lämmitetty öljyllä. Maalämmöllä Porttikiven mukaan talo lämpenee jopa 70–80 prosenttia öljyä edullisemmin. Asentaja arvioi näiden lämmitysjärjestelmien asennuskustannuksien olevan maksettu niistä tulevilla säästöillä viidessä–seitsemässä vuodessa.
