Toijalan keskustaan suunnitellaan 9-kerroksisia kerrostaloja. Hanke on kaavamuutosvaiheessa. Toteutuessaan kerrostalot muuttavat kaupungin silhuettia melkoisesti. Rautatieaseman välittömään läheisyyteen nousevat talot huomataan varmasti. Kohti korkeuksia noustaan muuallakin, miksi ei sitten Akaassa.
Akaa tarvitsee nämä kerrostalot. Ne ovat hyvä jatke mittavalle julkiselle rakentamiselle. Hyvinvointikeskusta rakennetaan jo, ja suunnittelussa ovat Viialan yhtenäiskoulu ja liikuntahalli sekä pistoraide puuterminaaleineen Akaa Pointin teollisuusalueelle. Tarpeellinen on myös kiertoliittymä Hämeentien Satamatien risteykseen. Sitä rakennetaan myös.
Puuterminaalin siirtyminen pois kaupungin keskustasta avaa niin ikään uusia näkymiä. Valtava alue tulee uuteen käyttöön. Myös tämä alue on kaavoitettava asumiselle. Tällä hetkellä nukkavieru rautatieasema tarvitsee ainakin päivityksen, koska se on jo nyt merkittävä liikennekeskus Etelä-Pirkanmaalla.
Akaa ei ole sivussa, vaan moottoritien ja rautatien solmukohdassa. Tänne on helppo tulla, ja täällä ovat palvelut sittenkin hyvin lähellä. Asuinpaikkana Akaa on oivallinen, koska omakotitontteja löytyy maalaismiljööstäkin.
Akaalaiset eivät aina ymmärrä oman paikkakuntansa ainutlaatuisuutta. Viime lauantaina kaupungin ja Veturimuseon vieraina ensimmäistä kertaa olleet matkailutoimijat ja bloggarit hämmästelivät muun muassa heille näytettyjä Pihlgren ja Ritolan tapettitehdasta ja Veturimuseota. Myös entisen Viialan vaneritehtaan alueen arvo ymmärrettiin. Tarinaa Kylmäkosken kirkon peruskorjauksesta kuunneltiin haltioituneena.
Pitää ilmeisesti mennä kauemmaksi, jotta näkee lähelle. Se mikä meille on itsestäänselvyys, on ulkopaikkakuntalaisille ihmettelyn aihe. Reilu ylpeys ei ole ylpeilyä, vaan oman arvon tunnustamista. Vaatimattomuus on harvoin kehittämisessä hyve, koska nopeat syövät hitaat.
Perinteitä ja historiaa pitää vaalia, muuta niihin ei saa jumiutua. Paikalleen pysähtyminen voi olla jopa vaarallista. Perinteet ovat tärkeitä, koska niistä löytyvät suuntaviivat tulevaisuuteen. Ilman historian tuntemista taas ei ole tulevaisuuttakaan.
Vaurastuvan Suomen pienten taajamien yleisilmeen määrittelivät 1960-luvulta aina 1990-luvun alkuun pankit. Aina ei maltettu miettiä kokonaisuutta, kun edettiin rakennus kerrallaan. Sodan jälkeen oli kaikilla kiire. Toijalan keskustaan onnistuttiin rakentamaan sentään itsensä Aarne Ervin suunnittelema pankkitalo, joka odottaa uutta tulemistaan.
Rakennuksissa näkyy paikkakunnalla eletty elämä. Kun karjakauppias Eino Huuska rakennutti aikanaan liike- ja hotellitalon Toijalan keskustaan, määritteli hän samalla keskustan ilmeen. Samaa tekevät tämän aikakauden kehittäjät, uusien kerrostalojen rakentajat. Viialan keskustan maamerkki yhteistalo oli aikanaan tärkeä kokoontumispaikka. Se on saatava takaisin loistoonsa. Kylmäkosken manttaalitalo elää uutta elämäänsä Seija Kinnarin ja Vesa Kivisen ateljeetalona.
Akaan Seudussa alkaa tänään avustajamme Antti Luukkasen toimittama sarja, jossa paneudutaan Viialan taajaman keskeisiin rakennuksiin. Ensimmäiseksi esitellään Sampola. Sarjassa pääsevät esille arkkitehtuuri, taloissa toimivat ja talon historia. Asiantuntijana sarjassa toimii arkkitehti Lasse Majuri.
Parasta aikaa Akaan Seutu ja Viiala-Seura keräävät vanhoja kuvia tänä vuonna 70 vuotta täyttävästä Viialan kirkosta. Kuvia on tullut jo kivasti, kohta varmasti on jo runsauden pula, mutta vielä muun muassa tapahtumakuvia tarvitaan.
