Joulua odotetaan paljon, ja joululta odotetaan paljon. Siihen on ladattu paljon sellaista, jota olisi hyvä olla useamminkin pitkin vuotta. Hyvää tahtoa täynnä useimmat valmistelevat erilaisia tapoja tuottaa iloa ja lämpöä toisille ihmisille. Kaikkia ei voi kohdata kasvokkain, ja silloin lähetetään joulukortti tai muu muistaminen, nykyään ei enää välttämällä maapostia käyttämällä.
Koteja siivotaan ja jouluruokia valmistellaan. Näissä tilanteissa voi olla jänniä hetkiä, ja tunnelma ei välttämättä ole yhtä herttainen kuin itse juhla. Silti tarkoitus on hyvä.
Koululaisten elämässä joulusta on tullut jonkinlainen änkyröinnin aihe. Äärimmillään toisista ihmisistä joulussa on jotain lapsia ja heidän oikeuksiaan loukkaavaa, ja toisten mielestä joitain jouluun liittyviä asioita ei saa muuttaa millään tavalla. Molempien ääripäiden perusteluissa on jotain huomionarvoista.
Uusimman tiedon mukaan joulun ajankohdalle on vahvat perusteet. Pitkään oli markkinoitu käsitystä, että kristityt olisivat sijoittaneet tarkoituksellisesti Jeesuksen syntymäjuhlan keisarin määräämän ”Voittamattoman auringon” juhlan päälle. Nykytiedon mukaan tämä menikin päinvastoin. Tätä ovat tutkinut muiden muassa prof. Thomas J. Talley ja William Tighe, Suomessa piispa Jari Jolkkonen.
Kristityt olettivat evankeliumin ajoitusten mukaan Jeesuksen kuolleen 25.3. ja että hän olisi juutalaisen perinteisen ajattelun mukaan myös siinnyt profeettojen tapaan samana päivänä, tosin muutama kymmen vuotta aiemmin. Tästä oli laskettu odotusaikaa yhdeksän kuukautta ja syntymäjuhlan päiväksi tuli 25.12., näin esimerkiksi jo varhain Pohjois-Afrikan seurakunnissa. Itäisissä seurakunnissa kuolinpäiväksi oli arveltu 6.4. ja siitä sitten laskettiin 6.1. syntymäpäiväksi.
Muissa maissa kuin Pohjoismaissa joulu-sana viittaa erityisesti Jeesuksen syntymäyöhön. Christmas tarkoittaa yksinkertaisimmillaan Kristuksen syntymän kunniaksi vietettävää messua. Saksan Weihnachten tarkoittaa pyhiä öitä. Espanjan Navidad viittaa juuri syntymään.
Jouluyönä syntyi Rauhanruhtinas, enkelit julistivat kedon paimenille rauhaa ja sitä, että Jumalalla on hyvä tahto rakastamaansa ihmiskuntaa kohtaan. Jeesus-vauva todennäköisesti söi, nukkui, piti ääntä ja niin edelleen kuten muutkin vauvat. Hän synnytti rakkautta ihmisten sydämissä, kuten muutkin vauvat. Mutta Jeesus oli jo tuolloin Ihmeellinen Neuvonantaja, ihmiskunnan Pelastaja, joka tuli tuomaan ylimaallisen uskon, toivon ja rakkauden meille.
Riippumatta siitä, käykö kirkossa jouluna tai kuinka syvästi on sisällä uskonasioissa, voi jokainen ottaa siitä ainakin hyvän tahdon ja rauhan käyttöönsä. Jo keskiajalta on maassamme julistettu kirkkorauha, joka säätää erityisen rauhan ajan kirkollisiin juhlapyhiin eli joulun-, pääsiäisen-, helluntain aikoihin ja yleensä kirkonmenojen aikaan sunnuntaisin.
Minäkin olen Akaassa ollut useasti mukana joulurauhan julistamisessa metsän eläimille. Jouluna voimme kääntää uuden, rauhan ajan lehden elämässämme. Vapahtajamme on tullut maailmaan jokaista ihmistä varten, niin sinua kuin minua varten.
Ali Kulhia
Kirjoittaja on Akaan seurakunnan kirkkoherra
