Se, että kaikilla ihmisillä olisi ihan samanlaiset arvot, on Onnettomuustutkintakeskuksen johtajan, professori Veli-Pekka Nurmen mielestä mieletön ajatus. Oli kyseessä naapuri tai kaukana oleva arabi, ihmisten arvot ovat erilaiset, eikä niitä ole edes tarpeellista yhdistää.
– Tärkeintä on tulla toimeen, vaikka meillä olisi vakaviakin arvoristiriitoja. Tärkeintä on olla vuorovaikutuksessa keskenään, ja huomata, että toisessakin näkökulmassa voi olla järkeä. Et enää vihaakaan, tuletkin toimeen, ymmärrät, pohtii Nurmi.
Jos kaikki nuoret olisivat kansainvälisesti tekemisissä keskenään, osallistuisivat esimerkiksi Rotary Internationalin nuorisovaihto-ohjelmiin, maailmasta loppuisivat Veli-Pekka Nurmen mielestä sodat. Ajatus on hyvin mielenkiintoinen, mutta mahdoton toteuttaa.
– Tätä voisi ainakin tavoitella, koska epäluulo on useimmiten yhteistyön pahin este. Tämä pätee isoihin ja pieniin asioihin. Jos emme tiedä toisten arvoista tarpeeksi, luulemme olevamme parempia kuin he. Erilaisissa arvoissakin on yhteneväisyyksiä.
Professori Veli-Pekka Nurmi pohti arvoja rotarypiirin 1390 syysseminaarissa lokakuussa Valkeakoskella. Syysseminaarin järjestelyistä vastasi Akaan Rotaryklubi.
Persianlahden sota oli turha
Esimerkiksi epäonnistuneesta yrityksestä pitää arvoja universaaleina on Veli-Pekka Nurmen mielestä Persianlahden sota, jossa nopeasti kokoon kyhätty liittouma syrjäytti Irakin itsevaltaisen johtajan Saddam Husseinin.
– Kuviteltiin, että hallitsijan arvot, jotka eroavat meidän arvoistamme, eroavat Irakin kansan arvoista. Hullu ajatus.
Kaikki meni pieleen meni ja maa on sekaisin vieläkin.
– Ja mitä kaikkea muuta siitä on arbimaailmaan seurannutkaan. Kaikkea emme ole edes vielä nähneet. Mentiin vapauttamaan Irakin kansa ja kuviteltiin, että ne antavat kukkia ja suudelmia, kun me annamme heille arvomme. En halua puolustella Saddam Husseinia, mutta katsoisin tarkkaan, mikä on ollut Irakin kehitys sodan jälkeen.
Laivaston komentajakapteenin arvonkin omaava tekniikan tohtori Nurmi sanoi tienneensä Persianlahden sodan lopputuloksen jo ennakolta, mutta kukaan ei tullut sitä häneltä kysyneeksi.
– Arvoja on hyvin vaikea siirtää. Ihmisen sitoutuminen yhteisiin arvoihin lähtee hänen omista arvoistaan. Ja jos Yhdysvaltain politiikassa on ongelmia, niitä ratkaista hyökkäämällä sinne tänne.
Johdon konsulttiseminaarit ovat turhia
Veli-Pekka Nurmi lopettaisi myös sellaiset arvoseminaarit, joissa firman johto vetäytyy ensiksi korpihotelliin miettimään konsultin avulla, mikä on firmalle hyvää ja kaunista.
– Konsultti on sujuvapuheinen ja sillä on tukka nätisti. Minulla ei ole. Illan aikana johto pohtii ja sanoo kaikkia hyviä asioita. Keltaisia ja punaisia lappuja on pitkin seiniä. Saadaan aikaiseksi muutama kaunis sana, joita vielä aamulla viimeistellään. Konttorilla pistetään aikaansaannos firman intranettiin ja päätetään ostaa mainostilaa mediasta. Ihan hölmöä. Ei arvoja voi käskeä.
Johtaja Nurmi sanoo itsekin osallistuneensa kuvaamansa koulutustapahtumaan useammassakin eri organisaatiossa ja pettyneensä lopputulokseen myöhemmin.
– Ja kuinka vaikea tätä on ymmärtää. Minun tai edes meidän arvomme eivät ole siirrettävissä toisille. Yhteiset arvot rakennetaan yhdessä.
Arvot eivät ole vain sanoja
Mitä arvot ovat? Onnettomuuskeskuksen johtaja Nurmi ottaa esimerkkejä ympäriltään. Pelastustoimi, poliisi ja rotarit ovat määritelleet itselleen arvot, joihin yhteisöt sitoutuvat.
– Pelastustoimen arvot ovat inhimillisyys, ammatillisuus ja luotettavuus. Poliisi taas sanoo arvoikseen palvelun, oikeudenmukaisuuden, osaamisen ja henkilöstön hyvinvoinnin. Rotarit sanovat arvoikseen palvelun, toveruuden, moninaisuuden, riippumattomuuden ja johtajuuden. Äkkiseltään näyttää, että näiden organisaatioiden arvot ovat kovin erilaisia, aloittaa Nurmi.
Ajatuksiaan kiteyttääkseen hän pohtii lisäksi sotiemme sankarivainajien kuolinilmoituksia.
– Hyvin monessa ilmoituksessa oli mainittu sanat isänmaa, kunnia ja velvollisuus.
Poliisi ja pelastustoimi ovat organisaatioita, jotka Nurmen mielestä ovat olemassa pelkästään tehdäkseen hyvää yhteiskunnalle, vaikka sanoina heidän arvonsa ovatkin erilaiset.
– Ovatko ne sittenkään niin erilaisia. Ja jos näitä verrataan rotareihin tai suomalaisen sotilaan kuolinilmoituksissa oleviin arvoihin, niin sanat ovat kaikki erilaisia, mutta ne julkilausuttuina heijastavat niitä hyviä asioita, millaisena ryhmän olemassaolo halutaan nähdä. Ajatus on kaikilla samanlainen.
Kun ryhmällä on julkilausutut arvot, ne ohjaavat ryhmän jäseniä ja vaikuttavat heidän toimintaansa. Veli-Pekka Nurmi näkee tästä vain hyötyä.
– Nämä kaikki sanat ovat sellaisia, joita meidän on helppo pitää hyvinä ja tavoiteltavina asioina. Ja joihin voidaan sitoutua – jos ollaan näin julkisesti sanottu, arvoihin myös sitoudutaan.
Arvosi näkyvät aina käyttäytymisessäsi
Veli-Pekka Nurmi muistuttaa, että ihmisen ei tarvitse kuvata omia arvojaan kirjaimellisesti, koska käyttäytymisemme heijastelee arvojamme.
– Meidän kulttuurimme pohja on arvoissa, on sitten kysymys suomalaisesta kulttuurista, yrityskulttuurista, turvallisuuskulttuurista tai mistä tahansa maailman kulttuurista. Kulttuurin pohjana ovat arvot, joista yhteisö ponnistaa.
Vaikka arvot ovat Nurmen mielestä aina yksilön arvoja, ne kuitenkin kumpuavat siitä yhteisöstä, jossa ihminen elää.
– Yhteisöjen välillä on arvoeroja ja eri puolilla maailmaa erilaisia arvoja pidetään hyvinä ja pahoina.
Arvoja ihmisten kesken määriteltäessä Veli-Pekka Nurmi toimisi hyvin varovasti. Keskustelun kärjistyminen ei ole kenenkään etu.
– Politiikassa arvopolarisaatio näkyy tällä hetellä hyvin selkeästi. Tämä ei välttämättä ole huono asia, mutta tässä vaarana on lukkiutuminen ja keskustelemattomuus.
Politiikassa vallassa olevat voivat käyttää myös demokraattisesti voimaa, joka myöhemmin kostetaan. Kaikkea kokemaansa ihmiset eivät anna anteeksi.
– Arvoista nousee myös halu muutokseen.
Kasvatetaanko kakkua vai?
Miten suomalaisten arvot määräytyvät? Yhteiskunta on tällä hetkellä vakaa ja konservatiivinen. Veli-Pekka Nurmi nostaa esimerkiksi ehkä orastavasta muutoksesta Taloustutkimuksen tuoreen tutkimuksen hyvinvointiyhteiskunnan varallisuuden jaosta, suomeksi sanottuna kakun jakamisesta.
Vastaajista 11 prosenttia oli sitä mieltä, että yhteistä kakkua on kasvatettava ja 84 prosenttia jakaisi jo olemassa olevan kakun uudelleen.
– Kakku olisi vain jaettava uudelleen oikeudenmukaisemmalla, paremmalla tai muuten vain fiksummalla tavalla. Tämä heijastaa aika mielenkiintoisella tavalla vastaajien arvoja. Tällaisen matematiikkaa opiskelleen insinöörin näkökulmasta seuraus on hyvin mielenkiintoinen, jos ihmiset todella alkavat käyttäytyä noin.
Sodat eivät lopu ampumalla
Veli-Pekka Nurmi lähtee siitä, että suomalaisten hyvinvointia voidaan kasvattaa vain samalla kakkua kasvattamalla. Uudelleen siivuttaminen on itsensä pettämistä. Jos kakku ei kasva, ei ole kohta mitä siivutettaisiin.
– Olen ikuinen optimisti, vaikka elän jatkuvasti pieleen menneiden asioiden kanssa, joten minun on hyvin vaikea uskoa, että olemme tätä mieltä.
Suurimmalla osalla suomalaisia ovat perusarvot samansuuntaisia, mutta jos katsotaan tarkasti, Nurmen mielestä eroja jo löytyy yhä enemmän.
– Asioita on hyvin helppo polarisoida. Silti meidän pitäisi tulla eri tavoin ajattelevien kanssa toimeen, koska ei ole olemassa sittenkään parempia tai huonompia arvoja. Mutta yhteen sovitettavia arvoja on olemassa.
Kun Nurmelta seminaarissa kysyttiin, kuinka esimerkiksi isis-taistelijoihin pitäisi suhtautua, saatiin mielenkiintoinen vastaus.
– Ei ainakaan niin, että me olisimme jotenkin parempia. Helppoa ratkaisua ei ole, sodat eivät lopu ampumalla.
Terve ihminen ei ole paha
Arvomme määrittelevät Veli-Pekka Nurmen mielestä esimerkiksi sen, mikä on hyvää ja mikä on pahaa, oikein tai väärin, suotavaa tai ei, tavoiteltavaa tai vältettävää.
– Kun meillä on käsitys siitä, mikä on oikein tai väärin ja niin edespäin, se vaikuttaa meidän käyttäytymiseemme ja suhtautumiseemme toisiin ihmisiin. Arvoristiriitatilanteissa keskeistä on huomata se, että kuinka eritavoin maailmassa nähdään, mikä on oikein ja väärin.
Veli-Pekka Nurmi lähtee ajattelussa siitä, että kukaan terve ihminen ei ole lähtökohtaisesti paha.
– Pahoillekin teoille on olemassa rationaalinen selitys jos ihminen on terve. Asia on kokonaan toinen, jos kyseessä on mieleltään sairas ihminen. Silloin ihminen voi tehdä ihan mitä tahansa.
Maailmassa on pysyvästi toisistaan ristiriidassa olevia lakeja, mutta yhteisiä pelisääntöjä on olemassa paljon siitä, että lakien rikkomisesta seuraa rangaistus. Laitkin pohjaavat Nurmen mielestä arvoihimme.
– Arvomme määräävät todella paljon, millaiseksi elämämme muodostuu. Lait taas kertovat, mikä on suotavaa ja mikä. Luottamus viranomaisiin on järjestäytyneen yhteiskunnan keskeisin asia. Joten meillä ei ainakaan tietoisesti voi olla asioita, jotka ovat ristiriidassa arvojemme ja lakiemme kanssa.
Suomea on vaikea horjuttaa
Veli-Pekka Nurmi johtaa Onnettomuustutkintakeskusta. Joka päivä hän toivoo, että hänen johtamalleen organisaatiolle ei tulisi töitä. Silti koko ajan sattuu ja tapahtuu. Silti Suomi on hyvin turvallinen ja rauhallinen, koska kansalaisilla on hyvin korkea luottamus viranomaisiin.
– Jos joku haluaa horjuttaa Suomea, on yritettävä horjuttaa suomalaisten luottamusta viranomaisiin. Pitäisi esimerkiksi saada aikaan tilanne, että suomalaiset ajattelisivat, että poliisi on paha ja ylireagoi aina.
Horjuttamisyrityksiä on ollut.
– Jopa sisäministerin suulla on kyseenalaistettu poliisin toimintaa. Mielenkiintoista.
Suomi on kuitenkin vahva oikeusvaltio, jonka keskeiset periaatteet on yhteisesti ja demokraattisesti sovittu.
– Näiden pelisääntöjen mukaan mennään silloinkin, kun pelisääntöjen noudattaminen tuntuu vaikealta. On myös sovittu, mitä tehdään, jos pelisääntöjä ei noudateta.
Oikeusvaltion on toimittava aina
Oikeusvaltion on toimittava kaikissa olosuhteissa, mutta mitä tehdään tilanteissa, joissa vastapuoli ei noudata minkäänlaisia periaatteita, vaan yrittää vaikuttaa suomalaisiin yhteiskuntarauhaa järkyttäen. Veli-Pekka Nurmi puhuu hybridivaikuttamisesta.
– Ongelmia tulee, kun meitä ohjaavat kirjoitetut lait ja toinen voi tehdä ihan mitä tahansa. On äärimmäisen tärkeä tunnistaa tämä sudenkuoppa. Oikea vastaus ei ole se, että luovutaan oikeusvaltioperiaatteesta, vaan kehitetään lainsäädäntöä niin, että pärjätään.
Veli-Pekka Nurmi lähtee siitä, että oikeusvaltion on aina pystyttävä vastaamaan aina muuttuviin vaikuttamisyrityksiin.
– Meidän tulee varautua siihen, että järjestelmäämme arvojamme koetellaan – jopa sisältä.
On mietittävä suomalaisen yhteiskunnan heikkoja kohtia, listattava ongelmat ja priorisoitava lista.
– Jos yrität ratkaista kaikki heti, et saa ratkaistuksi mitään.
Listan ylläpitäminen on pysyvä olotila.
– ”Kaikki hyvä on hyvää ja samanarvoista” on liian helppo arvo kirjattavaksi. Jos näin on, mikään ei ole tärkeää.
Arvojen pohtiminen pitäisi Onnettomuuskeskuksen johtajan Veli-Pekka Nurmen mielestä olla arkipäiväistä jokaiselle suomalaiselle. Hän itse teki rotriseminaaria varten ajatusretken ja pilkkoi palasiksi ison möhkäleen.
