Akaa-Seuran juuri julkaisema Toijalan kauppala-ajasta kertova kuvakirja saa Aulis Eskelistä innokkaan lukijan. Katse terästäytyy: voi hyvänen aika. Jo kirjan kansikuva herättää muistoja. Kuva on torilta, jonka laidassa olevassa talossa Eskelit asuivat.
– Talon kulmassa oli muistaakseni Kauppatupa, jonne sisään mentiin kulmasta. Asuttiin isän ja äidin kanssa tuon ikkunan takana. Talossa asui yhtä aikaa kaksi poliisia. Niin turvallisessa paikassa en ole koskaan sen jälkeen asunut. Ei meillä ollut mitään hätää, muistelee Aulis Eskeli hymyssä suin.
Varsinaisen kirjan kolmannessa kuvassa on jo Aulis Eskeli itse. Kuva esittää Toijalan viimeistä kauppalanvaltuustoa.
– Voi hyvänen aika. Aika moni meistä on jo lähtenyt. Olen tuossa Enbäckin Voiton ja Seppäsen Topin välissä. Sopuisa porukka me olimme, vaikka ei luulisi.
Kunnallispolitiikassa ei kauppalassa juuri riidelty. Asiat sovittiin jo ennen kokousta. Sopijoina olivat yleensä Toivo Seppänen, Ukko Kivi-Koskinen, Olavi Kiuru ja Antti Holkeri. Urpo Niemistä Eskeli kehuu hyväksi umpisolmujen avaajaksi, jos niitä asioihin ilmaantui.
– Umpisolmuja oli loppuen lopuksi hyvin vähän. Tämä oli herrasmiesten porukka. Tuo Sakari Santti oli niin korkealla, että hyvä kun uskalsi puhutella. Piiparisen Väinökin on tuossa ja Lajusuon Raimo. Joskus otettiin yhteen, mutta vain asiat riitelivät.
Viimeisessä kauppalanvaltuustossa istui kolme naista: Kyllikki Sakala, Anna-Liisa Ahola ja Raili Pennanen.
– Sentäs. Nythän niitä on huomattavasti enemmän.
Kehitettiin mitä pystyttiin
Aulis Eskeli on asunut ja vaikuttanut koko ikänsä Toijalassa. Lapinleimu Oy:tä viimeksi ostopäällikkönä Eskeli palveli 41 vuotta.
– Sanoin Lapinleimun Eerolle, että mikä päällikkö minä nyt olen. Eero vastasi, että jos tähän taloon jotakin ostetaan, sitä ei osta kuin päällikkö. Tällä mentiin.
Toijalaa, joka tänään on osa Akaan kaupunkia, Eskeli pitää hyvänä paikkakuntana asua.
– Minulla ei ole oikein vertailukohtaa, koska en ole muualla asunut. Kai sekin jotakin kertoo, että ei ole tarvinnut lähteä mihinkään. Kehitetty on mitä pystyttiin. Kauppalan ja kaupungin talous on aina asettanut rajansa. Ehkä talouden realiteetteja seurattiin liiaksikin.
Sosialidemokraattiseen sukuun kasvanut Aulis piti luonnollisena, että Toijalan Valppaan riveissä lapsesta asti urheillut lähti mukaan kunnallispolitiikkaankin.
– Kun oltiin nuoria, liityttiin tietysti nuorisojaostoon. Jaostosta kun vuosia kului, siirryttiin ehdokkaaksi ja tultiin joskus valituksi. Minä sain ääniä juuri ja juuri sen verran, että pääsin läpi kauppalanvaltuustoon. Seuraavissa vaaleissa tuli sitten jo enemmän.
Vastuuta Aulis Eskeli ei ole koskaan pelännyt. Mies perusti Lapinleimulle kemiantyöntekijöiden ammattiosastonkin. Valtuustokausia Eskelille kertyi kolme. Viimeksi hän toimi Toijalan Rintamaveteraanien puheenjohtajana.
Akaasta tehtiin Toijalan kauppala
Toijalan kauppala syntyi valtioneuvoston päätöksellä 28.6.1945 ja kauppala aloitti toimintansa 1.1.1946. Akaan kunnan päättäjäisjuhla pidettiin Sampolassa 28.12.1945. Juhlapuheiden jälkeen lauloi oopperalaulaja Sulo Saarits.
Toijalan kauppala-aika oli monella tavalla paikkakunnan kasvun aikaa. Tapettiteollisuuden rinnalle nousi metalliteollisuutta, kauppa kukoisti. Valtion Rautatiet löi vielä leimansa kauppalan arkeen.
Kauppalan 30-vuoteen mahtuu paljon rakentamista, mutta arkkitehtonisesti merkittävin on edelleen pystyssä oleva arkkitehti Aarne Ervin keskustaan suunnittelema pankkitalo. Edvard Metsolan lahjoittamalle tontille ei koskaan tehty kauppalantaloa, vaikka tontti nimenomaan talon paikaksi lahjoitettiin.
Kauppalantaloksi riitti maatalaistalon päärakennus, joka kyllä sai toisen kerroksen. Talo ehti toimia väliaikaisesti myös terveyskeskuksena. Uudisrakennusta terveystoimelle ajoi myöhemmin voimakkaasti Toivo Seppäsen tytär, kansanedustaja Lea Savolainen (sd).
Kirjan kuvat on huolellisesti valittu. Henkilökuvia on paljon, monille tuttujakin. Työryhmä – Liisa Ahokas, Pekka Ahlfors, Timo Jansson, Markku Lapinleimu ja Sinikka Soljamo – on tehnyt merkittävää työtä. Lauri Ahosen taitto on arvokas ja huoliteltu.
Toijalan kauppalasta tuli kaupunki 1.1.1977.
