Akaan valtuusto intoutui hetkellisesti toivomusponsista. Laki ei sellaisia tunne, mutta valtuuston työjärjestyksessä todetaan seuraavaa: ”Tehtyään käsiteltävänä olevassa asiassa päätöksen, valtuusto voi hyväksyä kaupunginhallitukselle osoitettavan toivomusponnen, jonka tulee liittyä käsiteltävänä olevaan asiaan ja joka ei saa olla ristiriidassa valtuustonpäätöksen kanssa eikä muuttaa tai laajentaa sitä.”
Olennaisinta tietenkin on, että ponsilla ei lähdetä muutamaan tai laajentamaan käsittelyssä olevaa asiaa. Istuvat valtuutetut tietänevät, että kunnallisessa päätöksenteossa vallitsee vahvana periaatteena valmistelupakko. Valtuusto päättää hallituksen kulloinkin esityksestä virkamiehistön valmistelemat asiat. Vahvana liimana on tai pitäisi olla luottamus.
Valtuuston puheenjohtaja Janita Puomila ja KJ Antti Peltola toimivat aivan oikein jättäessään valtuustossa esitetyt salivuoronjako- ja avustuksen haunkiirehtimisponnet ottamatta käsittelyyn. Kumpikaan näistä ei liity käsittelyssä olleeseen rakentamispäätökseen.
Toisaalta: ei niitä ponsia kukaan kannattanutkaan. Syntyi vain turhanaikainen keskustelu ja hyörinä.
Jos valtuutetun mielestä hallituksen esityksessä on jotakin sellaista, jota sietäisi muuttaa, menettelysääntö on selkeä. Valtuutettu tekee ehdotuksen, toinen kannattaa ja sitten äänestää prätkäytetään. Näin ei tapahtunut ja alkoi hervoton purina, josta huokui epäluottamuksen henki.
Suosittelen päätöksentekosääntöjen kertaamista. Toimikaa valtuutetut mandaattinne edellyttämällä tavalla. Nämä eivät ole toivomusponsia – nämä ovat vaatimuksia.
Timo Rajala
Toijalan valtuuston pj 2005-2008
Akaan valtuuston pj 2006-2012
