Kysymyksiä tuulivoimayhtiö ABO Windille

Akaan valtuusto kokoontuu keskiviikkona 30.10. Kokouksen jälkeen pidetään valtuuston iltakoulu aiheena tuulivoimaloiden sijoittuminen Akaan Karhunrahkaan. Paikalla tulee olemaan myös tuulivoimatoimijan ABO Windin edustajia. Me allekirjoittaneet toivomme vastauksia seuraaviin kysymyksiin.

Kävitte aiemmin syksyllä suostuttelemassa maanomistajaa tuulivoimaloidenne sijoitukseen hänen mailleen. Tässä yhteydessä olette sanoneet osan tarvittavaa tiestöä sekä maakaapelointia rakentuvan hänen mailleen joka tapauksessa. Onko uhkaileva lähestymistapa normaali toimintamallinne? Vaikka ette maininneet sanaa pakkolunastus, annoitte niin ymmärtää. Millä oikeudella toimitte näin? Onko teillä jonkun tahon tuki esittää asianne tällä tavoin?

Tuleeko velvollisuuksiinne sisältymään lähialueiden (Akaan, Hämeenlinnan ja Urjalan kuntien alueilta) asukkaiden terveystarkastuksia ennen käyttöönottoa sekä myös käyttöönoton aikana? Lääketieteellisissä julkaisuissa on eritelty tuulivoimaloiden vaikutusteitä ja -alueita ihmisten terveyteen. Miten olette varautuneet tuulivoimaloidenne mahdollisesti aiheuttamiin sairaudenhoitokustannuksiin? Onko seitsemän kilometrin lähialuemääritelmä lähimmästä tuulivoimalastanne mielestänne liian laaja?

Tanskassa ja Ruotsissa tehtyjen selvityksien mukaan tuulivoimaloilla on kiinteistöjen arvoa alentava vaikutus. Asia on konkretisoitunut myös Suomessa esimerkiksi Merikarvialla. Suomalaisten pääoma, varallisuus, koostuu lähinnä kiinteistöjen ja asuntojen omistuksesta. Miten tulette kompensoimaan kiinteistöjen arvonalennuksen? Mikä on toimintanne tapauksissa, joissa ihmiset joutuvat muuttamaan pois kodeistaan tuulivoimaloiden aiheuttamien terveydellisten vaikutuksien vuoksi?

Suunnittelemanne korkeus- ja teholuokka voimaloissanne on sitä tasoa, joista ei ole edes maailmalla kokemusta. Mantereelle, sisämaahan, sijoitettuna ennenkuulumatonta. Miten voimme yleensäkin luottaa pelkkään melumallinnukseenne perustuvaan selontekoon niin matalataajuus- kuin infraäänienkin osalta? Sisältyykö mallinnukseenne edes infraäänen taso ja leviäminen? Onko teillä sama erheellinen kanta kuten muillakin tuulivoimatoimijoilla infraäänen osalta, ”sitä mitä ihmiskorva ei kuule, sillä ei ole vaikutusta ihmisen terveyteen”?

Eläimet reagoivat erityisen herkästi voimaloiden muodostamiin eri ääniin ja niille ominaisiin värähtelyihin. Lähialueilla sijaitsee useita karja- ja hevostalouksia. Miten olette varautuneet voimaloiden aiheuttamiin negatiivisiin vaikutuksiin juuri näiden elinkeinojen harjoittamisen osalta?

Tuulivoimalat ovat energiantuotannoltaan vaihtelevatuottoisia ja vaativat tuekseen säätövoimaa. Tuulivoimatoimijat eivät ole osallistuneet säätövoiman rakentamiseen, ylläpitoon eikä käyttökustannuksiin vaan kyseessä olevat kulut ovat ohjautuneet loppukuluttajille pääosin korotettujen siirtomaksujen muodossa. Tuletteko te mitenkään osallistumaan säätövoiman aiheuttamiin kustannuksiin?

Yhden tuulivoimalan perustuksissa tulisi olemaan noin 80 000 kiloa terästä ja betonia 700 kuutiota. Ette ole sitoutuneet perustuksien purkamiseen ja jatkojalostukseen vaan haluatte maisemoida ne toiminnan päätyttyä. Onko kantanne yhä sama? Kuvaako perustuksien paikalleen jättäminen ja maisemointi yrityksenne suhtautumista luonnon kunnioittamiseen?

Karhunrahka on monelle kuntalaiselle tärkeä vapaa-ajan viettokohde muun muassa marjastuksen, sienestyksen ja riistanhoidon kannalta. Alue edustaa luontonsa monimuotoisuudellaan yhtä parhaista Akaassa. Aiotteko järjestää seurantaa ympäröivän luonnontilan osalta? Tuleeko seurantaa luonnon eläimistön ja esimerkiksi muuttolintujen osalta?

Jään muodostuminen voimaloiden siipiin on turvallisuusongelma. On todettu 180 metriä korkeiden ja noin 110 metriä roottorihalkaisijaltaan olevien voimaloiden lennättävät jäätä lähes 400 metrin päähän voimaloista. Lähin asujaimisto sijaitsee alueella 1300 metrin päässä voimalasta, onko siellä asukkaiden turvallista oleskella pihamaallaan? Tehdäänkö alueelle liikkumista rajoittavia aitoja, ja jos tehdään, niin kuinka laajalle alueelle?

Akaa on vuosien ajan profiloitunut koko Suomen hunajapääkaupunkina. Tuulivoimaloilla on tutkitusti negatiivinen vaikutus hyönteisten elinolosuhteisiin. Mitkä ovat suunnitelmanne tukea mehiläistarhaustoimintaa voimaloiden aiheuttamien merkittävien haittojen vuoksi?

Ymmärrättekö kuntalaisten skeptisen suhtautumisen teihin uskottavana ja luotettavana toimijana? Viittaamme siihen seikkaan, että olette jo kaavoitussopimuksessa varanneet itsellenne mahdollisuuden myydä valmistunut kaavoitus kolmannelle osapuolelle?

Lähialueen lähes kaikki länsi-, pohjois-, ja itäpuolen laajemmat peltoalueet ja kylämaisemat on arvioitu arvokkaiksi perinnemaisemiksi. Lähialueella sijaitsee myös useita kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia. Koetteko nämä kulttuuri- ja perinnearvot merkityksettömiksi?

Tuuli Pollari, Tapio Kivistö, Airi Pajuoja, Tiina Arola, Arto Arola, Elina Talonen, Ulla Eerola, Arttu Käpylä, Aino Käpylä, Antti Halme, Antti Franssila, Salla Rautio, Markus Kiviranta, Tarja Korte, Jari Manninen, Kati Kivistö, Kristiina Pollari, Anton Murola, Jarno Ojanperä, Heli Einola-Virtanen, Marko Kivi, Vesa Liehu, Mika Setälä, Erkki Sovala, Anita Sovala, Nils Kyrklund, Marianne Kyrklund, Anne Kaukoranta, Harri Mattila, Juhana Riekkinen, Tapio Pajuoja, Tiina Mero, Aku Mero, Markku Sakala, Sirpa Sakala, Kari Ansamaa ja Hannele Rehuttu