Kuvassa kuun ympärillä oleva valoilmiö on nimeltään halo. Kuva: Markku Ruonala.
Pirkanmaalla vaikuttaa reilun parinkymmenen luontokuvaajan joukkio, joka pitää keskenään tiiviisti yhteyttä mutta ei ole tähän saakka juuri näkynyt julkisuudessa. Kuvaajat jakavat toisilleen kuvia, kommentteja ja vinkkejä ja tapaavat kuukausittain. Sosiaalisen median tileillään he julkaisevat kuvia #finfototeam-aihetunnisteella.
Ryhmään kuuluvat kuvaajat ovat julkaisseet otoksiaan myös Facebook-ryhmissä, ja esimerkiksi Akaassa paikallisten Ilkka Laukkasen ja Markku Ruonalan ikuistamat maisemat, eläimet ja luonnonilmiöt ovat tuttuja niin somesta kuin Akaan Seudun sivuilta.
Laukkasen ja Ruonalan lisäksi Akaasta kuuluu #finfototeamiin myös Sari Seppälä, ja esimerkiksi akaalaisen Elematicin johtoportaassa työskentelevä Petteri Laitinen asuu naapurikunta Lempäälässä. Muutenkin suurin osa ryhmästä on eteläiseltä Pirkanmaalta.
– Olemme tavanneet metsässä, lintutorneilla ja muualla tämän harrastuksen parissa. Idea yhteisnäyttelystä syntyi viime keväänä, kun kukaan ei oikein halunnut järjestää omaa näyttelyä. En itsekään haluaisi näyttelyn jälkeen kolmeakymmentä omaa kuvaa kotini seinille, Markku Ruonala kertoo.
Näyttelyyn lähti mukaan 12 kuvaajaa, joiden tarjoamista töistä valittiin ja vedostettiin tauluiksi 38 valokuvaa. Ne ovat esillä Akaan pääkirjastossa Toijalassa 7. marraskuuta saakka.
Ennen odotettiin päiväkausia
Osa #finfototeamista on ollut lintubongareita ja tarttunut jossain vaiheessa kameraan tai päin vastoin. Pitkäaikaisten harrastajien rinnalla on vasta muutaman vuoden etsimen läpi katselleita jäseniä.
Viialassa asuvan Markku Ruonalan valokuvausinnostus on seurausta vuonna 1979 virinneestä mielenkiinnosta tähtiä ja tähtitiedettä kohtaan. Perheen lasten ollessa pieniä kuvaaminen väheni, mutta nykyään kauniin luonnon ikuistaminen missä tahansa muodossa on miehelle koko ajan tärkeämpää.
Petteri Laitisen valokuvausharrastus oli pitkään tauolla herätäkseen henkiin kaukalon laidalla.
– Kuvasin jo yläasteella isän järjestelmäkameralla. Sen jälkeen olin pitkään kuvaamatta, kunnes päivitin kaluston ryhtyessäni kuvaamaan pojan jääkiekkopelejä.
Nykyään luontokuvaus rytmittää Laitisen koko kalenterivuotta.
– Tämä menee sykleissä. Muuttolinnut ovat nyt menneet, ja alkaa hiljainen kausi. Ennen lumen tuloa kuvataan tähtitaivasta, ja talvi menee siinä, kun suunnitellaan kaikkia kevään reissuja, joille pitäisi lähteä.
Luontokuvaajayhteisöstä on ollut Laitiselle paljon iloa ja hyötyä.
– Itse en löytäisi kaikkea tätä. Muilta saa vinkkejä linnuista, paikoista, maisemista, revontulista ja tähdenlennoista. Tämä näyttelykin on ryhmän sisäistä sosiaalista toimintaa, Laitinen iloitsee kuvien keskellä.
Luonnon ääri-ilmiöistä kuten ukkosesta kiinnostunut Markku Ruonala lisää vierestä, että tiede on vähentänyt kuvaajien turhaa taivaalle vilkuilua ja hukkareissuja.
– 40 vuotta sitten odotettiin monta päivää, ja sitten revontulia tuli tai ei tullut. Nyt tiedetään tunnin tarkkuudella, milloin leimahtaa.
Kännykällä pääsee hyvin alkuun
Kukaan #finfototeamissä ei kuvaa enää filmille. Digikamerat mahdollistavat kuvien välittömän tarkastelun ja tarvittavat korjaukset kameran säätöihin, mutta hyvän luontokuvan eteen on edelleen tehtävä lujasti töitä.
– Jos on kennolla tuhat kuvaa, puhutaan onnistuneissa kuvissa promilleista tai prosenteista, Markku Ruonala sanoo.
Ruonala ja Laitinen kavereineen haluavat herättää Rakkaudesta luontoon -nimisellä näyttelyllä uusien ihmisten mielenkiinnon luontoa ja valokuvaamista kohtaan. Lähimetsää tai kaukomatkojen luontoa voi aivan hyvin kuvata aluksi kännyköillä, joilla pystyy nykyään myös kokeilemaan esimerkiksi eri valotusaikaa ja aukkoa.
– Kalusto ei ole ratkaisevin. Isoin asia tulee kameran takaa, Petteri Laitinen sanoo.
Kännykästä oikeaan kameraan siirtyessäkin pääsee edullisesti alkuun, mutta toisaalta hyvä objektiivi voi maksaa saman verran kuin uusi auto.
– Useimmat meistä ovat hankkineet ensin käytetyn rungon. Sitten se vie ja tyhjentää taskut, Laitinen nauraa harrastustaan.
Hän kuvaa luontoa ja eläimiä ympäri Suomea esimerkiksi Etelä-Pirkanmaalla, Ruoveden mökkimaisemissa ja Lapissa. Pöllöjä Laitinen on kuvannut ollessaan rengastajan mukana.
Markku Ruonalalle kuvaamisessa ja kuvien julkaisemisessa on tärkeintä fiiliksen jakaminen. Hän on huomannut, että sosiaalisessa mediassa eniten kehuja saavat nätit värit, oravat ja ketut.
Ruonala muistuttaa, että valokuvauksen teknisten lainalaisuuksien opettelun lisäksi luonnossa pitää oppia liikkumaan sen ehdoilla ja eläimiä kunnioittaen. Näin toimii myös #finfototeam.
– Pitää tuntea ja tietää lajit. Me olemme aika korkean moraalin kuvaajia, emmekä ota esimerkiksi pesintäkuvia.
