Sääksmäen seurakunta on päättänyt purkaa Valkeakosken kirkon. Arkkitehti Veikko Larkaksen suunnittelema kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1969. Kirkkoa on korjattu useaan otteeseen, mutta sen kosteusvaurioita ei ole saatu seurakunnan mielestä kuriin. Seurakunta pitää kirkkoa myös tarpeisiinsa nähden liian suurena. Nyt jo käytöstä poistetun kirkon purkupäätöksen on siunannut kirkkohallitus, mutta päätöksestä on valitettu Helsingin hallinto-oikeuteen.
Kaikkia valkeakoskelaisia ei kirkon purkamispäätös miellytä. Kirkko halutaan säilyttää, koska sillä on arvo ihmisten sydämissä. Se on koonnut väkeä yhteen vuosikymmenien ajan, vaikka kaupungin keskustassa seurakunnalla on muitakin tiloja. Keskustassa olevaan Kappelikirkkoonkin mahtuu 300 ihmistä.
Purkamispäätöstä vastustavien mielestä Valkeakoski tarvitsee myös konserttisalin, joksi kirkkotila on heidän mielestään mainio. Vaikka hallinto-oikeus kirkon purkamisen vahvistaisikin, ei ole varmaa, puretaanko kirkko. Viime seurakuntavaaleissa purkamista vastustavat saivat väkeä uurnille. Nyt seurakunta odottaa.
Aluehallintovirasto sulki Kylmäkosken kirkon terveydelle vaarallisena tammikuussa 2011. Tästä alkoi prosessi, jonka lopputuloksena Kylmäkoskella toimii nyt kulttuurikirkko.
Akaan seurakunnan kirkkoherra Sari Lindström pohdiskeli tammikuussa 2011 Akaan Seudun haastattelussa avoimesti, pitäisikö kirkko purkaa. Hän tiesi, miten sanomiset vaikuttaisivat, ja pääsi näin provosoimalla haluttuun lopputukokseen.
Kylmäkosken kirkon pelasti seurakuntalaisten herääminen, erittäin hyvin onnistunut kansalaistoiminta ja tavaton julkisuus. Kirkosta puhuttiin kaikissa varteenotettavissa medioissa ja Kylmäkoski-Seuran keräys kirkon hyväksi tuotti yli 60 000 euroa. Julkisuuden toiminnalle varmisti osaltaan arkkipiispa emeritus Jukka Paarman mukaantulo.
Kirkkoa korjattaessa puhuttiin hyvin avoimesti, että korjaamista ei kannata tehdä viidentoista tai kahdenkymmenen varmasti kirkossa käyvän vuoksi. Heille riittäisi juuri peruskorjattu seurakuntatalo. Kirkkoherra Lindström toivoi Kylmäkosken kirkosta kulttuurikirkkoa, jossa järjestettäisiin tapahtumia hyvin laaja-alaisesti kuitenkin miljöön arvo ja tehtävä huomioiden. Korjattu kirkko voisi olla myös hyvin laajan yhteisön toiminnan keskipiste, ei vain kylmäkoskelaisten kirkko.
Kylmäkosken kappeliseurakunta julkaisee tässä lehdessä jälleen kulttuurikirkon syksyn ohjelman. Näin on tehty jo vuodesta 2014. Kulttuurikirkko ja kappeliseurakunta vastaavat näin osaltaan siihen haasteeseen, jonka edessä Suomen evankelisluterilainen kirkko on. Kun väki vähenee, myös varat tilojen ylläpitämiseksi ja toiminnan järjestämiseksi vähenevät. Tulevaisuudessa on mietittävä monta asiaa, jotta kirkot saataisiin pidettyä auki.
Kylmäkosken kulttuurikirkko on kaikkien kirkko. Kappalainen Riina Saastamoinen työryhmineen tekee siellä uraa uurtavaa työtä tulevaisuuden kirkon eteen. Kulttuurikirkko kelpaa esimerkiksi siihen keskusteluun, mitä seurakunnassa tehdään tulevaisuudessa. Akaan seurakunnassa ei onneksi tarvitse pohtia, mikä kirkko suljetaan tai puretaan. Kulttuurikirkko odottaa, että sen korjaustöitä ja tarvittaessa uudistustöitä jatkettaisiin, sillä uudelle toiminnalle ei saa olla esteitä.
Kulttuurikirkko on toiminnallaan osoittanut, että tällaista toimintaa tarvitaan. Rajoja pitää rikkoa ja mukavuusalueiden ulkopuolelle pitää mennä, jotta saataisiin tietää, mistä ihmiset ovat kiinnostuneita. Pääsiäisyönä voidaan luterilaisessakin kirkossa rukoilla, mutta voidaan siellä puhua Minna Canthistakin.
