Kalanjalostuksen suomalainen uranuurtaja Kalaneuvos Oy vartoaa perusteellista yhteiskunnallista debattia kotimaisesta kala-alasta. 44-vuotiaan perheyrityksen perustaja, toimitusjohtaja ja kalatalousneuvos Veijo Hukkanen tietää, että syvällinen julkinen vuoropuhelu vaikuttaisi kalanjalostukseen ja -kauppaan samalla myönteisellä voimalla kuin viime vuosina lihantuotantoketjun perusteellinen avaaminen on merkinnyt liha-alalle.
– Kun lihantuotanto tuli täysin läpinäkyväksi, maassamme toimivat lihanjalostajat alkoivat suosia kotimaisten tuottajien raaka-aineita. Suomalainen maaseutu, lihatilat ja lähiruoka kohosivat tärkeiksi arvoiksi, Veijo Hukkanen taustoittaa.
– Nyt on kreivin aika koko kalatalousketjun läpivalaisevalle keskustelulle. Ihmisten on terveellistä tietää omien valintojensa pohjaksi, mistä kalat ovat peräisin sekä miten ja missä ne on kasvatettu, käsitelty ja jalostettu. Harvat ovat perillä esimerkiksi siitä, että moni Suomessa toimiva kala-alan yritys on päätynyt ulkomaalaisomistukseen, kalatalousneuvos herättelee.
Hukkanen on vakuuttunut kehityksestä, joka väistämättä nostaa turvallisen, vastuullisen ja jäljitettävän kotimaisen kalankasvatuksen ja -jalostuksen niille kuuluvaan arvoonsa.
– Kalan menekin odotettavissa oleva merkittävä kasvu on meillä parhaillaan toteutettavan mittavan laite-, kone- ja tuotantolaitosinvestointimme takana, hän teroittaa.
Marraskuussa Kalaneuvos Oy:ssä vietetään vihkiäisiä, joissa otetaan käyttöön nykyisistä 5 000 neliöstä 11 000 neliöön laajennettu tuotantolaitos.
Liikevaihdolla (72 miljoonaa euroa) mitattuna Kalaneuvos Oy on Sastamalan suurin yritys. Työntekijämäärällään (120) yritys on paikkakunnan suurin yksityinen työnantaja.
Hukkasen suunnitelmat ovat niin Suomen kuin koko Pohjoismaiden oloissa kunniakkaat.
–Eteenpäin menomme pohjautuu orgaaniseen kasvuun eli kehitymme toimialaamme ripeämmin. Lisäksi olemme jatkossakin avoimia yritysostoille.
– Tarvitsemme lisää työvoimaa. Parhaillaan etsimme 15 henkilöä tuotantoomme. Koulutamme itse jokaisen taloomme tulevan.
Hukkasella on terveisensä pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitukselle, jonka työllisyystavoite on kunnianhimoinen.
– Hallituksen on kehitettävä työmatkakorvausta nykyistä kannustavammaksi. Meillekin työntekijät tulevat 60 kilometrin säteeltä. Moni haluaa asettua asumaan Tampereelle ja käydä sieltä työssä Sastamalassa.
Sinivalkoinen lippu korkealla
Myös kalanjalostusala on isossa murroksessa. Uudet tuulet puhaltavat esimerkiksi alan yrityksien omistajuudessa.
Yrittäjäperheen kalanjalostus ja -kasvatus yritykset yhdessä muodostavat Suomen suurimman kala-alan toimijan
– Olemme todellinen perheyritys..
Kalatalousneuvos korostaa tekevänsä töitä bisneksensä eteen nimenomaan oman perheen tähden.
– Kannamme vastuumme myös omista työntekijöistämme. Työllistämme Kalaneuvos Oy:ssä, Martin Kala Oy:ssä sekä Nordic Fish Oy:ssä yhteensä 250 henkilöä. Lisäksi meillä on alihankkijoina kymmeniä ammattikalastajia.
Hukkanen korostaa, että yrityksellä on käsissään koko tuotantoketju kalankasvatuksesta kalanjalostukseen. Omavaraisuus luo perustan vakaalle ja turvalliselle toiminnalle.
– Luonnonkalatarpeemme tyydyttämiseksi meillä on kymmeniä sopimusammattikalastajia niin merillä kuin sisämaan järvilläkin. Tosiasia on, että ammattikalastajien ammattikunta on pienenevä. Kovat ja vaativat työolosuhteet eivät tahdo kiinnostaa nuoria.
Hukkanen painottaa suomalaisen kalaketjun olevan maailman tehokkaimman ja korkeatasoisimman.
– Suomessa kauppa ja jalostajat saavat luonnonkalat ja kasvatetut kalat nopeasti käyttöönsä. Maassamme toimiala on kehitetty niin logistiikan, kylmäketjun kuin kalojen ennakkokäsittelyn suhteen erittäin hyvälle tasolla. Näiden seurauksena kalan säilyvyys on saatu paremmalle tasolle kuin menneinä aikoina. Kaikki laitoksellemme tulevat kalat ovat pääasiassa joko fileoituja tai perattuja.
Kalan kysyntä kasvaa koko ajan
Kalaneuvoksen parhaillaan valmistuva jätti-investointi Sastamalassa on yrityksen 44-vuotisessa historiassa jo kalanjalostustehtaan 15.
Veijo Hukkanen muistuttaa tämänkin laajennuksen syntyvän maakunnan elinkeinoelämää pönkittäen. Tuhansien neliöiden modernit jalostustilat valmistuvat kangasalalaisen Rakennusliike J. Malm Oy:n työnä.
Sastamalalainen Kalaneuvos Oy lisää markkinaosuutta kotimaassa. Yrityksen katseet ovat voimakkaasti myös viennissä.
Hukkasen mukaan yrityksellä on myönteiset ja kannustavat kokemukset markkinoiden laajentamisesta eri maanosiin. Pirkanmaalla jalostettua kalaa matkaa niin Pohjoismaihin kuin Eurooppaankin. Viennin pää on avattu niin Aasiaan kuin Lähi-Itäänkin. Parhaillaan Hukkanen edistää Kiinan markkinoiden valloittamista.
Kalaneuvos ennätti rantautua myös Venäjän markkinoille, mutta Venäjän Euroopan unionille taannoin asettamien vientirajoituksien myötä kalakauppa hiipui. Itänaapurin rajat ovat olleet kiinni jo puolenkymmentä vuotta.
Hukkanen sanoo, että Kalaneuvos Oy:ssä ei ole jääty murehtimaan Venäjän-viennin sulamista.
– Esimerkiksi Filippiinit ja Vietnam ovat osoittautuneet suuriksi mahdollisuuksiksemme.
Kalaneuvos Oy:n koko tuotannosta 80- 90 prosenttia jää Suomeen ja 10-20 prosenttia menee vientiin.
Kalankasvatus avainasemassa
Veijo Hukkanen muistuttaa 5,5 miljoonan asukkaan Suomen markkinoiden olevan Kalaneuvos Oy:lle tärkeä.
Kalankasvatus on avainasemassa kotimaisen kalan tarjonnan lisääjänä.
Hukkanen laittaa toivonsa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja kuluttajien esiinmarssiin. Kalankasvatus on luvanvaraista toimintaa, ja vain lupia lisäämällä voimme parantaa kotimaisen kalan tarjontaa.
– Kun kansakuntamme alkoi puhua lihan alkuperästä ja liha-alan haasteista ja ongelmista, lopulta lihanjalostajat ottivat lusikan kauniiseen käteensä ja alkoivat suosia kotimaassa tuotettua lihaa.
– Kala-ala tarvitsee vastaavanlaisen ravistelun kuin liha-alakin. Kuluttajat ovat omine ostoskäyttäytymisineen avainasemassa kotimaisen kalan tarjonnan suhteen.
– On tärkeää saada lisää kalankasvatuslupia Suomeen, jotta olemme nykyistä omavaraisempia ja pystymme kehittämään ja investoimaan alaan.
– Suomalaisen kirjolohen matkattua kansalaisten ruokapöytiin kauppataseemme tervehtyisi kalan osalta.
Hukkanen odottaa myös hetkeä, jolloin silakasta tehtäisiin oikeasti helposti saatavilla oleva elintarvike.
– Nyt elämme todellisuudessa, jossa kuluttajat eivät osaa ostaa ja vaatia kotimaista silakkaa, vaikka se on suurin pyyntikalamme. Silakka on hyvää ruokaa pienellä hinnalla.
MATTI PULKKINEN
