Puutarhasarja Ihan pihalla: Tipurin savipellosta tuli monien muotojen puutarha – naapurit antoivat Mialle lempinimen Saksikäsi-Kylén

Kylénin perheen koti Kylmäkosken Tipurilla sijaitsee idyllisessä maalaismaisemassa. Talon takaterassilta avautuu näkymä Jalantijärvelle.

– Asuimme ennen Toijalassa Pätsiniemessä, joka sekin oli ihanaa aluetta. Sanoinkin, että en lähde mihin tahansa. Kun rakennusaikana ajoimme tänne Toijalasta, ehdin miettiä, mitä olemme tehneet. Mutta kun järvi alkoi näkyä, tuli syvä rauha. Täällä on tosi mukavaa porukkaa ja hyvä henki, Mia Kylén kertoo.

Kylénit ovat asuneet Tipurilla vuodesta 2007. Omakotitalon terassilta avautuu näkymä Jalantijärvelle.

Miehet hoitavat nurmikon

Vuonna 2007 valmistuneen omakotitalon 2600 neliön tontti oli tasaista savipeltoa, joka on reilussa kymmenessä vuodessa muuttunut monien muotojen puutarhaksi. Puutarha on erityisesti Mian valtakuntaa, perheen miehet, isä Kai ja pojat Roope, 14, ja Ville, 16, pitävät huolta nurmikosta.

– Puutarhanhoito on minulle henkireikä ja elämäntapa. Aloitan yhdestä paikasta, mutta illalla työkalut ovat ympäri pihaa, kun teen pikkuhiljaa montaa juttua, Mia sanoo.

Mia on koulutukseltaan fysioterapeutti, ja työkseen hän myy yksilöllisesti suunniteltuja liikkumisen apuvälineitä vaikeavammaisille.

– Kun istuu päivän tietokoneen ääressä tai auton ratissa, mielellään tekee pihalla jotain.

Mia Kylénille puutarhanhoito on henkireikä ja tapa rentoutua. – Kun päivän istuu tietokoneen äärellä tai auton ratissa, mielellään tekee jotain pihalla.

Kasveja monessa kerroksessa

Kun perheen pojat olivat pienempiä, takapihan iso nurmikenttä oli tärkeä peleille ja leikeille ja pengerretty rinne palveli pyllymäkenä. Sen paikalla ovat nyt alapihalle vievät puuportaat. Viime vuonna Mia laajensi alapihalla istutusaluetta, mutta projektille on luvassa jatkoa.

– Koko ajan tulee uusia ideoita. Harmittaa, etten tehnyt istutusalueesta viime vuonna suurempaa. Luultavasti se vielä joku kaunis päivä laajenee. Ei nurmikkoa tarvitse olla noin paljon, Mia suunnittelee.

Kasvillisuus on kerroksellista, on rikkaruohot peittävää aluskasvillisuutta sekä pensaita ja puita. Pihanhoitoa helpottavat myös selkeät istutusalueet. Savimaan ansiosta kasvit menestyvät pihalla kuivanakin kesänä.

– Pikkuhiljaa on oivaltanut sen, että näin laajalla alueella kannattaa kasveista tehdä isompia alueita, jotta ne näyttävätkin joltain.

Kaikki pihan kivet on tuotu tontille ja aseteltu paikoilleen.

– Niitä ei luonnostaan kasva täällä, Mia tuumaa.

Puutarhassa on kerroksellisuutta ja erilaisia sävyjä ja muotoja.

Toisen romu on toisen aarre

Kasvillisuudessa muodot ja sävyt ovat Mialle tärkeitä. Lahjaksi saadut kasvit muistuttavat läheisistä, ystävistä ja tuttavista.

– Olen saanut tosi paljon kasveja mutta myös antanut. Jossain vaiheessa tätä sanottiinkin Tipurin taimitarhaksi, kun jakelin aina kasveja.

Mialla on tapana myös pelastaa muiden poisheittämiä tavaroita hävitykseltä ja hyödyntää niitä puutarhassaan.

– Kun juhannuksena rannassa on kokko, muut kantavat sinne tavaraa ja minä kannan sitä pois.

Mia korvasi puukepit kestävämmillä harjateräksillä, jotka pitävät penkin reunalaudat pystyssä. Laudat Mia sai naapurilta vanhan aitan kattotyömaalta. – Toisen roska on toisen aarre, Mia toteaa.

Marjapensailla uudet muodot

Pihalla katseltavaa riittää ympäri vuoden. Tontilla kasvaa lukuisia havupuita kuten parikymmentä vuorimäntyä, jotka Mia pitää tuuheina ja matalina napsimalla vuosikasvuja. Myös riippapuita on monta. Niidenkin kasvua hän ohjailee leikkaamalla.

Puutarhassa toteutetaan myös kokeiluja. Punaherukkapensaan Mia on leikannut runkomalliseksi ja mustaherukka kiemurtelee köynnöksen lailla säleikössä. Myös tavalliset metsäkuuset ovat saaneet Mian käsissä uuden muodon.

– Naapurit kutsuvatkin minua saksikäsi-Kyléniksi ja pihatontuksi, kun aina olen leikkaamassa ja pers pystyssä jossain, Mia kertoo.

Mustaherukka kasvaa säleikössä. Pensas pysyy litteänä leikkaamalla. – Tämä on ihan tavallinen mustaviinimarja, jonka olen ohjannut säleikköön, Mia kertoo.

 

Mia on muotoillut tavallisesta punaherukkapensaasta runkomallisen.

 

Viime kesänä Mia laajensi alapihan istutusaluetta.

 

Omenapuun satoa.

 

Alapihan nuotiopaikka on ollut tänä kesänä vähän käytössä kuivuuden takia.

 

Tunnelit, portit ja polkujen päälle kaartuvat puut viehättävät talon viherpeukaloa.

 

Mia toi löytämänsä vanhan kannon pihalle. – Se aiheutti vähän ihmettelyä, mitä sillä teen. Mutta minusta se on hauska pesä.

 

Selja on ilmestynyt pihalle istuttamatta. Mia on muotoillut myös sen leikkaamalla. Selja tunnetaan myös ”paskamarjana”, koska se viihtyy runsasravinteisessa maassa kuten tunkioiden läheisyydessä.

 

Kuuset ovat saaneet uusia muotoja.

 

Mia on saanut sinikuunliljan siskonsa edesmenneeltä anopilta. Kuunlilja on Mian lempikukkia nimenomaan kauniiden lehtiensä takia.

 

Yksinäinen pensasmustikka tuottaa hyvin satoa. Etualalla sinilaakakataja.

 

Naapuri on hitsannut harjateräksestä etupihan portit.

 

Mia aikoo säästää etupihalle kasvaneen kuusentaimen. Hän suunnittelee siitä pallomaista.

 

Vanha polkupyörä oli menossa romulavalle, kun Mia pelasti sen.

 

Mia on löytänyt vanhan tavaran kaupasta pyörään nahkasatulan.

Puutarhassa on kerroksellisuutta sekä erilaisia sävyjä ja muotoja.

Ihan pihalla -juttusarjassa esitellään akaalaisia pihoja ja puutarhoja. 

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
Tutustu 5 viikkoa vain 1,90 €.

Lue lisää aiheesta: