Kansallispukujen tuuletuspäivää vietetään tänä vuonna Kinnarin kotimuseolla Sotkialla sunnuntaina 4.8. Kello 13 alkavan tapahtuman järjestää Toijalan Nuorisoseuran kansantanssiryhmä yhdessä kotimuseon kanssa.
Mahdollisimman monen toivotaan saapuvan tapahtumaan kansallispukuun pukeutuneena.
– Jos kansallispuku on jostain syystä päässyt kaapissa kutistumaan, sen voi tuoda näytille. Tapahtumassa voi esitellä myös kansallispuvun osia tai koruja. Jollekin toiselle ne voivat olla löytöjä. Kaikki ovat tervetulleita, mukana voisi olla esimerkiksi romanien puku, kertoo Erja Rehuttu Toijalan Nuorisoseurasta.
Puvut esillä maakunnittain
Tapahtuman avaa kansantanssivaikuttaja, työuransa opettajana tehnyt Liisa Villanen, joka kertoo kansallispuvun historiasta ja käytöstä. Kansallispukujen omistajilla on mahdollisuus esitellä myös omia pukujaan. Puvut esitellään maakunnittain.
Kansallispukuja on esillä myös kotimuseon tiloissa. Näyttelyyn voi tuoda myös oman pukunsa, jos osallistuminen tapahtumaan ei ole mahdollista. Tuomisesta kannattaa sopia kotimuseon ylläpitäjiin kuuluvan Kaija Rupposen kanssa.
Toijalan Nuorisoseuran tanhuryhmä tanssii tuuletuspäivässä Akaan purpuria, johon yleisöllä on mahdollisuus osallistua.
Tapahtumaan on vapaa pääsy. Kahvi- ja mehutarjoilussa on vapaaehtoinen maksu.
Kansallispukujen tuuletuspäivää on vietetty Akaassa vuodesta 2013 lähtien. Virallinen tuuletuspäivä on maanantai 5.8., mutta Akaassa päivää vietetään jo sunnuntaina.
– Toivomme, että sunnuntaipäivä saa väkeä liikkeelle, Erja Rehuttu toteaa.
Pukuja idästä ja lännestä
Rehuttu osallistuu tuuletuspäivään Raja-Karjalan puvussa, jota hän käyttää tanhuesityksissä. Puvun on valmistanut kansalaisopistossa kansallispukukursseja ohjannut Hilkka Koivula.
Raja-Karjalan puvun lisäksi Rehuttu omistaa kolme muuta kansallispukua. Karjalainen Kaukolan puku on peräisin hänen anopiltaan Maire Rehutulta, joka on saanut sen vuonna 1948 valmistuttuaan Ahlmanin emäntäkoulusta. Alavuden puku on Erja Rehutun enon vaimovainaan peruja. Puku on alun perin ollut kuoropuku, mutta sittemmin sitä on ruvettu käyttämään kansallispuvun tapaan. Sääksmäen arkipuvun Rehuttu on tehnyt yhdessä äitinsä kanssa itsekudotuista kankaista alkaen.
