Jääkiekon MM-kisat pelataan 2022 Tampereella. Joko olet lippusi ostanut? Miksi? Siksi, että kisoihin on enää runsas kaksi vuotta aikaa. Kisat ovat valtava onnenpotku Tampereelle ja ilman muuta myös Kalervo Kummolan elämäntyön huipentuma. Kisoja varten Tampereella rakennetaan parasta aikaa jääkiekkoareenaa, jollaista ei vielä ole missään.
– Tässä on myös symboliarvoa, sillä Suomen ensimmäiset jääkiekon MM-kilpailut pelattiin vuonna 1965 Tampereen jäähallissa Hakametsässä. Nyt, aivan kuten tuolloinkin, pelataan vastavalmistuneessa areenassa. MM-kisat ovat meille suuri mahdollisuus esitellä myös juuri parahiksi valmistuvaa ratikkaamme ja monia muita upeita aineksia, joista tamperelaisuus ammentaa veto- ja pitovoimaansa, hehkuttaa pormestari Lauri Lyly (sd) areenan kotisivuilla.
Ovatko kisat vain Tampereen juttu, vai pitäisikö kisoista tehdä koko Pirkanmaan juttu? Tampere ja Tampereen seutu pystyvät kisat oheistapahtumineen järjestämään, eikä siinä mitään. Pistäisikö muun Pirkanmaan pitää huoli, että sekin saa osansa?
Akaa tunnetaan lentopallostaan ja futsalistaan. Täällä osataan pelata yhdessä. Täällä voitaisiin myös koota väkeä yhdessä miettimään, miten muut hyötyisivät Tampereen MM-kisoista. Mikä olisi se meidän juttu?
Kaupunginjohtaja Antti Peltola on monessa yhteydessä puhunut Akaan veto- ja pitovoimatekijöistä. Voisiko Akaa koota Pirkanmaan kuntia yhteen pohtimaan MM-kisojen hyödyntämistä.
Kun puhutaan MM-jääkiekosta, ei puhuta pelkästään jääkiekosta. Monta viikkoa kestävään turnaukseen on mahdollista liittää useita oheistapahtumia, joita voidaan järjestää ympäri Pirkanmaata. Nyt pitäisi ajatella. Aikaa on vähän, mutta ei vielä liian vähän. Kalervo Kummolan voisi ottaa konsultiksi. Hän on jo tehnyt Tampereen puolesta parhaansa, on muun Pirkanmaan vuoro.
Jos keskitymme vain siilipuolustukseen pitääksemme kaiken muuttumattomana paikoillaan, menetämme paljon. Akaassa on tehty paljon asioita, joita ei olisi joidenkin mielestä saanut tehdä. Akaakin olisi pitänyt jättää perustamatta. Toiset hermostuvat jo ajatuksestakin muuttaa Toijalan rautatieaseman nimi.
Perheyrityksen kasvatti, valtuuston puheenjohtaja Janita Puomila (kok) pohti Akaan markkinointia Akaan Seudussa 10. heinäkuuta. Puomilan mielestä kysyntä ei synny markkinoimatta ja hyvääkin tuotetta on mainostettava.
– Akaan markkinointiin pitää jatkossa panostaa huomattavasti enemmän. Kaikki tuntevat Kylmäkosken, Toijalan ja Viialan, mutta kukaan ei tunne Akaata. Tälle asialle on kerta kaikkiaan tehtävä jotakin. Emme ole edes kaikissa kartoissa. Tämä asia ei voi olla näin vaikeaa.
Janita Puomila on oikeassa: ei voi. Totta kai kaupungin nimi pitää olla kartoissa ja opasteissa. Jos ajatellaan vuoden 2022 jääkiekon MM-kisoja, niin mitä täällä tehdään sellaista, että asia nousee julkisuuteen kisojen aikana. Onko se esimerkiksi jonkin paikallisen yrityksen tuote, joka lanseerataan kisojen aikana? Tässä ideoinnissa taivas on rajana.
Kaikki tuntevat Viipurin rinkelin. Tätä omituisen näköistä leivonnaista on valmistettu jo 1300-luvulta lähtien. Vaikka Viipuri on aikaa sitten luovutettu venäläisille, rinkeliä tehdään Suomessa edelleen. Rinkelin hieno maku perustuu kardemumman ja muskottikukan samanaikaiseen käyttöön. Rinkeli vie väkisinkin syöjän ajatukset Viipuriin. Mikähän paikka sekin oli? Aito asia mainostaa edelleen kaupunkia, joka oli 1939 Suomen toiseksi suurin.
Voimme tietysti jatkaa tätä kartalle piiloutumista lampemme rannassa loputtomiin. Tai voimme koota voimia yhteen keskenämme tai muualta Pirkanmaalta tekemään jotakin ennenkuulumatonta.
Kommentointi on suljettu.