Voikukkaa löytyy miltei jokaisen talon pihalta, ja voikukkia onkin Suomessa yli 500 lajia. Eri lajit poikkeavat maultaan suuresti toisistaan, joten niitä kannattaa maistella jo keräysvaiheessa. Jos yksi maistuu kitkerältä, voi muutaman metrin päässä kasvaa maukkaampi yksilö. Yleensä kitkerimpiä ovat voimakkaasti sahalaitaiset ja maukkaimpia mahdollisimman sileäreunaiset lehdet.
Tuoreita voikukannuppuja voi syödä sellaisenaan salaatissa tai öljyssä paistettuna. Nuppuja voi myös säilöä etikkaliemeen. Säilöntään kannattaa käyttää mahdollisimman kiinteitä nuppuja. Salaattina käytettäessä lehdistä on poistettava kitkerää maitiasnestettä sisältävä ruoti. Lehdet ovat parhaimmillaan alkukesästä. Loppukesällä ne kovettuvat ja kitkeröityvät eivätkä enää kelpaa salaattiaineksiksi.
Voikukan lehdet ovat erityisen terveellisiä. Ne sisältävät runsaasti C- ja A-vitamiineja, kalsiumia ja rautaa. Voikukka poistaa voimakkaasti nestettä ja sisältää runsaasti inuliinia, joka vaikuttaa alentavasti verensokeriin ja verenpaineeseen. Näihin vaivoihin voikukkaa onkin käytetty kansanperinteessä.
Voikukan nuorista kukinnoista voi tehdä yllättävän paljon hunajaa maultaan muistuttavaa voikukkasiirappia. Siirappia varten kerätään litra kukintoja puhtaalta paikalta. Kukinnot huuhdellaan ja vesi valutetaan pois. Ne laitetaan kattilaan, johon kaadetaan 4 desilitraa vettä. Seos kuumennetaan kiehuvaksi, otetaan pois hellalta ja annetaan jäähtyä noin 20 minuuttia. Liemi siivilöidään tiheän siivilän tai harsokankaan läpi toiseen kattilaan. Lisätään 1 paketti (330 grammaa) hillosokeria ja hieman sitruunan mehua. Seosta keitetään viisi minuuttia ilman kantta. Lopuksi siirappi säilötään steriloituihin lasipurkkeihin.
Myös voikukan kukkia voi syödä sellaisenaan salaatissa tai käyttää terälehtiä vaikkapa kakun koristeena. Kukista voi tehdä simaa tai viiniä, ja niitä voi myös kuivata talven varalle. Kuivata voi ainoastaan juuri puhjenneita nuoria kukkia. Vanhempia kukkia kuivatessa saa kuivurin täydeltä valkeaa haituvaa.
Voikukan kuivattua juurta voi käyttää jauhojen jatkeena. Sitä on myös paahdettu kahvin korvikkeeksi.
Minna ja Viljami Ovaskainen
Kesäisessä Villiyrtit tutuiksi -juttusarjassa esitellään Suomessa kasvavia luonnonyrttejä. Sarjan kirjoittajat ovat tietokirjailijoita ja luonnontuoteneuvojia.